Kuvareportaasi: Tällaista on Ruotsin-laivalla suljettujen ovien takana – "Kaikki toiminnot on kahdennettu"

Baltic Princessin keittiöpäällikkö Harri Salo ja kokki Carita Lahti. Ville Mäkilä

Ville Mäkilä

Maarianhamina jää taakse, ja M/S Baltic Princess ottaa suunnan kohti Turkua. Matkustajat ruokailevat buffetissa ja pelaavat pelikoneita. Baarissa tanssitaan iskelmäbändin säestyksellä.

Vaikuttaa perinteiseltä risteilyltä, mutta tällä kertaa Ruotsin-laivaan päästään tutustumaan vähän syvällisemmin.

Myymäläpäällikkö Klaide Roschier saapuu infotiskille, tervehtii iloisesti ja pyytää seuraamaan perässään. Hän vie meidät tutustumaan paikkoihin, joihin matkustajilla ei ole pääsyä.

Roschier vie meidät valvomoon. Se on aivan laivan pohjalla, vesirajan alapuolella. Ensin on laitettava kuulosuojaimet. Valvomoon kuljetaan konehuoneen läpi. Moottorit ujeltavat niin, että ilman kuulosuojaimia täällä pääsisi kuulostaan.

Valvomossa lukuisien monitorien äärellä istuvat konepäällikkö Hans Lahti ja päivämestari Jan Degerholm Valvomon kamerat näkevät käytännössä kaikkialle. Hätätilanteessa laivaa voi ohjata täältä käsin.

– Kaikki toiminnot laivalla on kahdennettu. Jos jokin hajoaa, aina on varatoiminto, Lahti kertoo.

Kaikki laivan hälytykset tulevat valvomoon. Pääasiassa hälytykset ovat toissijaisia eivätkä erityisen vakavia. Vakavia hälytyksiä tulee harvemmin. Ne liittyvät esimerkiksi sähkövikoihin.

Hans Lahti kertoo, että valvomossa työskentely on erittäin vaativaa. Vaikka työ on vaativaa ja vastuullista, hän näkee työssä paljon hyviä puolia. Hän on ollut merillä jo vuodesta 1981.

– Merimiestyön etuina on pitkät vapaat ja se, että joka päivä on aina erilainen. Koskaan ei voi tietää, mitä päivä tuo tullessaan.

Kierros jatkuu komentosillalle. Tai itse asiassa ohjaamoon. Komentosilta on vain sotalaivoilla, miehistö valistaa.

Teräsportaat vievät laivan ylimpään kerrokseen. Siellä on laivan ohjaamo, jossa kapteeni Juha Rossi tähystää merta. Kapteenin lisäksi ohjaamossa ovat paikalla linjaluotsi Mikael Nyman ja perämies Mikael Sundholm He seuraavat tarkalla silmällä laivan kulkua.

Edessä aukeaa näkymä, jota harvat pääsevät näkemään. Laivalla on erittäin tiukat säännöt siitä, keitä ohjaamoon päästetään. Matkustajilla ei ohjaamoon ole asiaa.

– Täällä on taattava työrauha. Myös turvallisuuden takia tänne ei ulkopuolisia päästetä.

Miesten edessä aukeaa monitorien ja nappuloiden rivistö. Ohjaamosta aukeaa näyttävä näköala lähes joka suuntaan. Täältä ohjataan laivan toimintaa.

Kapteeni on ohjaamossa vain tarpeen vaatiessa.

– Kapteenin työhön liittyy hyvin paljon hallinnollisia tehtäviä. Kapteeni on läsnä ohjaamossa lähinnä satamaan saavuttaessa ja tilanteen niin vaatiessa, Rossi kertoo.

Kapteenin tärkein tehtävä on huolehtia, että matkustajat pääsevät turvallisesti perille satamaan.

Suurin osa laivamatkasta taittuu autopilotin ohjauksessa, mutta satamassa laivaa ohjataan käsin. Rossi kävelee ohjauspöydän ääreen ja osoittaa siinä olevaa vipua.

– Tästä laiva käynnistetään ja sammutetaan.

Ohjaamossa on jatkuvasti henkilöstö paikalla seuraamassa autopilotin toimintaa. Rossin mukaan Baltic Princessilla on hyvät ominaisuudet kulkea Turun saaristossa. Häntä ei huoleta kulkea isolla autolautalla tiheässä saaristossa.

– Tämä ei ole edes maksimikokoinen laiva, joka tällä reitillä voisi kulkea. Aiempi laiva Silja Europa oli suurempi.

Rossi on uransa aikana toiminut laivakapteenina kuudella eri laivalla. Jokainen laivoista on hänen mukaansa ollut luonteeltaan erilainen ohjattava. Uran jännittävin kokemus sattui vuonna 2008, jolloin Sea Wind-rahtilaivan konehuoneessa syttyi tulipalo. Palo rajoittui konehuoneeseen eikä kukaan matkustajista tai henkilökunnasta loukkaantunut. Myös aineelliset vahingot jäivät vähäiseksi tulipalossa, joka saatiin sammutettua noin kymmenessä minuutissa.

Merimieheksi Rossi päätyi käytyään laivaston. Hän sai ensimmäisen laivapestin vuonna 1984.

– Tajusin, että tämä on minun juttu. En vaihtaisi merimiehen ammattia muuhun.

Rossin mukaan laiva on huipputurvallinen. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on oma tehtävänsä hätätilanteessa. Laivalla järjestetään säännöllisesti harjoituksia turvallisuusuhkien varalta.

Merimiehen työssä vaaditaan sosiaalisuutta ja kykyä olla erossa perheestä ja ystävistä. Työ ei ole missään nimessä erakon ammatti, vaikka niin usein kuvitellaan.

– Tässä työssä on viikko työtä ja viikko vapaata. Pitkät vapaat on tämän työn vahvuus. Työ on vaativaa ja työviikkoina täällä on käytännössä 24/7 töissä.

Tästä miehestä ei voi erehtyä. Keittiöpäällikkö Harri Salolla on päässään valkoinen kokinhattu.

Salo esittelee, mitä laivan keittiössä tapahtuu. Kuumassa rasvan tirinässä kokit valmistavat monen ruokalajin annoksia lukuisiin laivan ravintoloihin, joissa nälkäiset matkustajat ruokitaan. Keittiössä valmistetaan annoksia makuun kuin makuun, merellisistä kala-annoksista pizzoihin.

Työtahti keittiössä on kova eikä rauhallista hetkeä päivän aikana ole. Höyryn keskeltä tarjoilijat kuljettavat ruoka-annoksia pöytiin.

Sokkeloinen keittiö muodostaa suuren osan laivan pinta-alasta. Keittiössä on myös laivan suuret muonavarastot. Kerrosten välillä kuljetaan henkilökunnan käyttöön tarkoitetuilla hisseillä. Ilman keittiöpäällikön opastusta käytäville eksyisi.

Kierroksen lopussa Salo ohjaa meidät takaisin laivan aulaan lähes samaan paikkaan, mistä kierroksemme alkoi. Ohitse kulkee risteilyllä olevia eläkeläisiä ja lapsiperheitä, joilla ei ole aavistustakaan mitä matkustajilta suljettujen ovien takana tapahtuu.

Kommentoi