Kuulovaikeudet voivat erottaa ihmisen sosiaalisista tilanteista – "Muistan edelleen sen hetken, kun laitoin laitteen korvaan ja kuulin paremmin, mitä ihmiset puhuivat", Eila Heinonen, 64, sanoo

Eija Marja-aho

Moni pitää heinäsirkkojen siritystä testinä sille, onko kuulo alkanut heiketä iän myötä. Huolestuneempi kannattaa kuitenkin olla siinä vaiheessa, kun puhekaverin sanoista ei tahdo saada enää selvää.

Lähes kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä. Ikäkuuloa alkaa esiintyä 50 ikävuoden jälkeen.

– 65-vuotiaista kolmanneksella ja 75-vuotiaista kahdella kolmasosalla on jonkinasteinen kuulonalenema, toteaa Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen

Ikäkuulo johtuu iän mukanaan tuomasta sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumisesta.

– Sitä ei voi varsinaisesti estää. Jos pitää omasta sydän- ja verisuoniterveydestään huolta, ikäkuulo ei ehkä etene niin nopeasti, Lavikainen toteaa.

Tärkeää on myös suojata korvat melulta koko elämän ajan. Nuoruuden meluvauriot pahentavat myös vanhuusiän kuulo-ongelmia.

Tyypillistä ikäkuulolle on, että kuulon heikkeneminen alkaa vähitellen.

Aluksi sanoista ei tahdo saada selvää meluisassa ympäristössä, ja myöhemmin puhe alkaa kuulostaa puurolta myös kahdenkeskisessä juttelussa.

– Tyypillistä on esimerkiksi se, että television äänenvoimakkuutta lisätään, mutta se ei autakaan saamaan sanoista selvää. Taustamusiikki ja muu häly voivat vaikeuttaa kuulemista, Lavikainen mainitsee.

Kyse on myös siitä, miten ihminen pystyy käsittelemään kuulemaansa. Huonokuuloisella viestin perillemeno kestää kauemmin. Siihen ei auta se, että hänelle huutaa. Selkeästä ja rauhallisesta puheesta on enemmän apua.

Ikäkuulo voi oireilla muutoinkin kuin sanojen erottamisen vaikeutena. Yksi oire on ääniyliherkkyys.

– Voimakkaat äänet voivat tuntua epämiellyttäviltä. Lisäksi olo voi olla tosi väsynyt, kun joutuu pinnistelemään kuullakseen, Lavikainen sanoo.

Ikäkuuloon voi liittyä myös tinnitusta eli korvien soimista.

Hoitamaton kuulovika voi alentaa itsetuntoa ja aiheuttaa eristäytymistä ja sitä kautta jopa masennusta.

– Nykyisin tutkitaan ehkä eniten kuulon vaikutusta kognitiivisiin kykyihin, kuten muistiin, Lavikainen mainitsee.

Kuulo­aistin heikkenemisellä on todettu olevan yhteys muisti­sairauksiin.

– Riittävän aikaisin aloitettu kuulon kuntoutus voi auttaa tilannetta. Se ei estä muistisairauden puhkeamista mutta voi auttaa toimintakyvyn ylläpitämistä.

Suomessa kuulo tarkastetaan kouluterveydenhuollossa ja armeijassa. Työelämässä käytännöt vaihtelevat.

– Kuulo tutkitaan työhöntulotarkastuksissa ja määräaikaistarkastuksissa. Seuranta riippuu melualtistuksesta eli kuinka meluisassa miljöössä työskentelee, sanoo Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Väyrynen

– Yleensä seuranta on yhden–kolmen vuoden välein altistuksesta riippuen.

Ikääntyneiden kohdalla yleistä on se, että läheiset patistavat kuulontutkimuksiin siinä vaiheessa, kun normaali kommunikaatio ei enää onnistu.

– Joskus potilaat hakeutuvat tutkimuksiin omaisten painostuksesta. Kuulontutkimus voisi tapahtua säännöllisesti muun terveystarkastuksen yhteydessä, Väyrynen toteaa.

Alustava kuulontutkimus tehdään terveyskeskuksessa. Jos tarvetta on, lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Ikäkuuloa ei toistaiseksi osata parantaa. Apua tuo kuulolaite – tai oikeastaan kaksi. Kuva: AOP/Imago Stock

Ikäkuuloa ei toistaiseksi osata parantaa. Apua tuo kuulolaite – tai oikeastaan kaksi, sillä suositus on, että kummassakin korvassa on omansa.

– Tavoitteena on binauraalikuulo eli että molemmilla korvilla kuulisi yhtä hyvin, Väyrynen toteaa.

Lääketieteellisesti kuulolaitteen myöntämisen rajana on 30 desibelin kuulonalenema paremmassa korvassa.

Suomessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat käyttäjälleen ilmaisia, vain paristot pitää hankkia itse.

Jos kuulolaitteen ostaisi itse, esimerkiksi saadakseen mieluisan mallin, se maksaisi 1 000–3 000 euroa.

Kuuloliiton tietojen mukaan kuulolaitteen aktiivisia käyttäjiä on Suomessa noin 70 000, mutta laitteesta voisi hyötyä jopa 300 000 ihmistä.

Moni kokee kuulolaitteen hankalana tai sen pitämisen nolona, merkkinä vanhuudesta.

– Asennemuutosta on tapahtunut, ja kuulolaitteet ovat kehittyneet huimasti aikaisemmasta. Haasteita on silti edelleen, Lavikainen myöntää.

– Tärkeässä roolissa ovat alkuvaiheen motivointi, neuvonta ja tuki.

Mitä pidempään huonokuuloinen on ilman kuulolaitetta, sitä vaikeampaa paluu äänien pariin voi olla.

Lavikainen muistuttaa, että tarjolla on myös muita kuulon apuvälineitä, kuten puhelinvahvistimia ja tv-kuuntelulaitteita.

Joensuulaisen Eila Heinosen, 64, kuulolaitteen korvakappaleessa on kimmalletta. Hän käyttää välillä siinä myös korua – sellaisiakin kuulolaitteisiin on nykyään tarjolla.

– Kuulolaitteessa ei ole mitään noloa, eikä sitä tarvitse piilotella, hän sanoo.

Heinonen on ollut huonokuuloinen lapsesta saakka. Kesti kuitenkin 30 vuotta ennen kuin hän sai ensimmäisen kuulolaitteensa. Hän oli käynyt kuulontutkimuksissa, mutta noihin aikoihin laitetta ei niin vain saanut.

Kuulolaite tuli vihdoin ajankohtaiseksi korvan helmiäiskasvaimen poiston jälkeen 1980-luvun alussa.

– Muistan edelleen sen hetken, kun laitoin laitteen korvaan ja kuulin paremmin, mitä ihmiset puhuivat. Olin elänyt niin pitkään huonokuuloisena ja joutunut pinnistelemään kuullakseni, että kokemus oli minulle tosi positiivinen.

Kaikille kokemus ei ole samanlainen, ja sen vuoksi Heinonen kiertää vertaisena puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa sekä ikäkuulosta että kuulolaitteen käytöstä.

– Mielelläni puhun ja rohkaisen ihmisiä, kun tiedän sen eron, mitä on olla huonokuuloinen ja millaista on, kun saa avun kuulolaitteesta ja muista apuvälineistä.

Heinosen kokemusten mukaan ikäkuulosta puhutaan melko vähän siihen verrattuna, kuinka yleistä se on.

– Tilaisuuksissa aina joku paljastaa, että minullakin on huono kuulo ja kuulolaite, mutta se ei nyt ole mukana. Asiaa piilotellaan edelleen liian paljon, hän harmittelee.

Kuulolaitetta pidetään usein vanhuuden merkkinä, vaikka sen käyttäminen pitäisi olla yhtä luonnollista kuin silmälasien käyttäminen.

Heinosen mukaan kuulolaitteeseen kiinnittävät eniten huomiota toiset kuulolaitteen käyttäjät.

– Ihminen, joka ei käytä kuulolaitetta, ei seuraa toisten ihmisten korvia. Työkaverini kysyivät aikoinaan, että kuinka sie Eila olet sinne kuulopiireihin eksynyt. Kerroin, että olen käyttänyt kuulolaitetta koko työurani ja sen avulla pystynyt käymään töissä. Eivät he olleet sitä tajunneet.

Vaikka kuulolaite helpottaa elämää, kaikkien äänien voimistuminen voi aluksi kuormittaa aivoja ja tuntua jopa pääkipuna.

– Ikäkuulo etenee hitaasti, ja ihminen tottuu huonontuneeseen kuuloon. Kun sitten yhtäkkiä äänien määrä lisääntyy, se voi tuntua aluksi oudolta. Ja voihan se olla, että kojeen säädötkään eivät heti ole kohdillaan, Heinonen huomauttaa.

Kojeeseen tottuu sitä nopeammin, mitä enemmän sitä päivittäin käyttää.

Lähteenä myös Duodecim Terveys­kirjasto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomien ilmestyminen on tauolla toistaiseksi
  2. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  3. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  4. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  5. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  6. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  7. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  8. Tuusulan asuntomessut: Asuntomessut on rakentamisen ajankuva – Tuusulan Lahelanrinteellä oli kunnia avata messujen 50 vuoden historia
  9. Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa
  10. Tuusulan asuntomessut: Esteettömyys saa kiitosta: vammaisneuvosto testasi messualueen
  11. Tuusulan asuntomessut: Kortteli tuo sukupolvet yhteen: messujen innovaatioihin kuuluvat muun muassa Toiveiden kortteli ja kotimaiset älylukot
  12. Tuusulan asuntomessut: ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska
  13. Kesäkuvakisa käy kuumana – Vielä kaksi viikkoa aikaa osallistua ja voittaa liput Heurekaan!
  14. Likainen liesituuletin voi aiheuttaa iljettävän yllätyksen – näistä merkeistä tiedät, milloin se pitää puhdistaa
  15. Oma raha: Hotellihuoneita siivoava Riia Korhonen, 35, on monesti harkinnut alan vaihtoa kehnon palkan takia – "Vaikka rakastankin itse työtä, olen saanut tästä ammatista monta kertaa tarpeekseni"

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Viesteihin ei kannata vastata - Mitä väliä sillä on, miltä lähettäjästä tuntuu?
  2. Ihmisen ei tarvitse juoda 2–3 litraa vettä päivässä – Lääkärit teilaavat HS:ssa muotihokeman: "Sen hyödystä ei ole mitään näyttöä"
  3. Anna otti 16-vuotiaana ison askeleen kohti itsenäistä elämää – oppilaitoksen asuntolasta tuli toinen koti, jossa yksi päivittäinen rutiini on ylitse muiden
  4. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  5. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  6. Seinäjoen kasvu jatkuu - väkiluku ylitti heinäkuussa 63 000 asukkaan rajan
  7. Rahapula vai raittius syynä? Tämä käppyrä romahti 1990-luvun laman tasolle
  8. Tangokuningatar valitaan tänään - yleisön suosikiksi nousi Mia Leivo
  9. 32 500 suomalaista sai apua ilmiöön, joka voi viedä ennenaikaisesti hautaan – "Yksinäisyys on murrettavissa"
  10. Tuusulan asuntomessut: ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska
  11. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  12. Käteen jää 1 200 e/kk – Yle: Matalapalkkatyö tuli Suomeen pysyvästi, jopa sadattuhannet silpputyön ja sosiaaliturvan varassa
  13. Ilkka: City Kauppapaikat hankki kauppakeskuksia kahdeksasta kaupungista
  14. Nostot, panot, saldot... – HS: Tätä kaikkea Kela, verottaja ja ulosottomies pääsevät pian kurkkimaan suomalaisten pankkitileiltä
  15. Kesäkuvakisa käy kuumana – Vielä kaksi viikkoa aikaa osallistua ja voittaa liput Heurekaan!

Näytä lisää