Maahanmuuttajanuoret haluavat lunastaa vanhempiensa odotukset Suomeen muuton jälkeen – "Kiitollisuudenvelka voi hiertää perhesuhteita", sanoo tutkija Elina Turjanmaa

Moni maahanmuuttajanuori ajattelee, että päätös Suomeen muutosta on tehyt heidän tulevaisuutensa turvaamiseksi. Arkisto/ Johanna Erjonsalo

Katariina Hakaniemi

Maahanmuuttajanuoret ovat taitavia kahden eri kulttuurin yhdistäjiä, mutta he kaipaavat tasapainoiluun vanhempiensa tukea.

Nuoret ovat myös kiitollisia saamastaan uudesta mahdollisuudesta mutta ottavat paineita siitä, pystyvätkö lunastamaan vanhempiensa odotukset.

Valtiotieteiden maisterin Elina Turjanmaan Helsingin yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien tekemällä muuttopäätöksellä on kauaskantoiset seuraukset maahanmuuttajanuorten ja heidän vanhempiensa suhteisiin. Moni nuori ajattelee, että muuttopäätös on tehty heidän tulevaisuutensa turvaamiseksi.

– Vanhempia kohtaan tunnettu kiitollisuus vähentää nuorten ja heidän vanhempiensa välisiä konflikteja. Epämukavana koettu kiitollisuudenvelka puolestaan voi hiertää suhteita, Turjanmaa sanoo.

Herkkään ikävaiheeseen osuva muutto ja uuteen kulttuuriin tutustuminen on merkittävä kokemus. Lasten kasvatukseen liittyvät kysymykset joutuvat niin ikään muuton myötä murrokseen.

Turjanmaan mukaan nuoret huomasivat, että heidän vanhempiensa asema usein vaikeutui muuton jälkeen. Vanhemmat saattoivat olla korkeasti koulutettuja kotimaassaan, mutta Suomessa tulot laskivat ja yhteiskunnallinen asema heikkeni.

– Tämä sai nuoret ottamaan entistä enemmän vastuuta perheestään.

Tutkijan mukaan kyse ei kuitenkaan ollut pelkästään huonosta ja kuormittavasta asiasta, vaan monet nuoret tukivat perhettään omasta tahdostaan.

– He olivat kiitollisia ja halusivat näyttää, että pärjäävät.

Turjanmaa haastatteli väitöstutkimukseensa 80:aa teini-ikäistä maahanmuuttajaa vuonna 2013. Haastatellut 13–18-vuotiaat nuoret olivat asuneet Suomessa korkeintaan kahdeksan vuotta. He olivat saapuneet Suomeen yhdessä perheensä kanssa ja asuivat pääkaupunkiseudulla.

Valtaosa tuli Venäjältä, Virosta tai Somaliasta. Kaikkiaan eri maita oli 20.

Suurinosa Turjanmaan haastattelemista nuorista oli sitä mieltä, että muuttopäätös oli oikea. He kantoivat huolta muun muassa siitä, oppivatko vanhemmat suomen kielen.

– Moni nuori joutui olemaan vanhempiensa tulkkausapuna ehkä vähän liikaakin.

Nuoria itseään tulkkaus ja kodin ja koulun välisenä linkkinä toimiminen ei niinkään haitannut. Vanhemmat olivat nuoren antamien tietojen varassa. Se antoi nuorille pelivaraa.

Vanhemmilla oli jonkin verran ennakkoluuloja lasten suomalaisia ystäviä kohtaan. Suomalaisten nuorten huonot tavat huolestuttivat heitä.

– Monien nuorten mielestä vanhemmat huolehtivat aivan turhaan, Turjanmaa sanoo.

Hän huomauttaa, että samanlaisia kysymyksiä nousee esille myös monissa muissa lapsiperheissä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että joissakin maahanmuuttajaperheissä seurustelukysymykset aiheuttivat päänvaivaa. Nuoret joutuivat miettimään, kuinka avoimia heidän kannatti olla tyttö- ja poikaystävistään.

– Seurustelusuhteen salaaminen vanhemmilta tuki suhteita samanikäisiin nuoriin mutta saattoi haitata perhesuhteita, Turjanmaa kuvailee ristiriitaa.

Elina Turjanmaa on tutkinut maahanmuuttajanuorten perhesuhteita. Kuva: Arto Arvilahti

Muuttovieraaseen maahan on sitä helpompi, mitä nuorempana se tapahtuu.

– Sisarukset saattoivat kokea olevansa eri tilanteissa juuri tästä syistä. 13-vuotiaana Suomeen tullut saattoi ajatella, että viisivuotias pikkusisarus oli häntä paljon suomalaisempi.

Turjanmaan mukaan maahanmuuttajat arvostavat omaa kulttuuriaan mutta haluavat myös olla suomalaisia. Silti he usein kokevat tulevansa torjutuiksi.

Teini-ikäisten maahanmuuttajien tulevaisuudenusko oli usein vahva ja jopa ylioptimistinen.

– Moni haaveili tulevansa lääkäriksi, lentäjäksi, näyttelijäksi tai huippu-urheilijaksi. Joku halusi näyttää esimerkkiä, että myös Lähi-idästä tullut nainen voi olla poliisi.

Turjanmaa keräsi aineistonsa vuonna 2013 eli kaksi vuotta ennen varsinaisen pakolaiskriisin puhkeamista Suomessa ja muualla Euroopassa.

– Tilanne on vaikeutunut sen jälkeen. Voi olla, että jos haastattelut olisi tehty vuoden 2015 jälkeen, perhekeskeisyys olisi lisääntynyt entisestään.

Iqra tuli Somaliasta Suomeen alkuvuodesta 2014. Hän oli tuolloin 14-vuotias. Oli talvi ja sormia paleli, mutta hän oli onnellinen: hän näki äitinsä pitkästä aikaa.

Äiti oli muuttanut Suomeen jo joitakin vuosia aikaisemmin, ja nyt Iqra seurasi perässä isänsä ja kaksi vuotta vanhemman isoveljensä kanssa.

Koko perhe oli jälleen koossa.

– En ajatellut sen kummempia. Muistan vain, että oli ollut kova ikävä äitiä, Iqra sanoo.

Nyt hän on 20-vuotias nuori nainen ja asunut Suomessa runsaat kuusi vuotta. Hän kävi maahanmuuttajille tarkoitetun peruskoulun ja pääsi sen jälkeen opiskelemaan merkonomiksi.

Valmistuminen häämöttää huhtikuun alussa. Hänellä on vielä muutama viikko työharjoittelua jäljellä kodintekstiilejä myyvässä liikkeessä.

Sen jälkeen Iqraa odottaa vuoden pesti kouvolalaisen Monikulttuurikeskus Saagan hanketyöntekijänä.

Etenkinmonet somalitytöt ovat Elina Turjanmaan mukaan menestyneet Suomessa hyvin ottaen huomioon vanhempien koulutustason ja työllisyystilanteen.

– He tietävät saaneensa uuden mahdollisuuden ja ovat optimistisia. Tavoitteet ovat korkealla, Turjanmaa sanoo.

Iqra on tyytyväinen elämäänsä. Hän on kiitollinen siitä, että saa asua yhdessä vanhempiensa ja veljensä kanssa Suomessa.

– Haluan auttaa perhettäni kaikilla mahdollisilla tavoilla. Olen aina vanhempieni ja veljeni tukena, mitä ikinä he tarvitsevatkaan. Ja he auttavat minua, hän sanoo.

Iqran äiti puhuu suomea ja on töissä hoitoalalla. Vähemmän aikaa Suomessa asunut isä keskittyy suomen kielen opiskeluun.

– Olen ollut isälle tulkkina hammaslääkärissä pari kertaa. Isoveli on toiminut tulkkina enemmän kuin minä.

Veli oli myös pikkusiskoaan enemmän koulun ja kodin linkkinä peruskouluaikoina.

– Äiti on osannut itsekin kommunikoida koulun kanssa.

Iqra on huomannut oman kielitaitonsa kehittyvän suomalaisten ja muualta kuin Somaliasta tulleiden maahanmuuttajien seurassa. Silloin ei voi puhua kuin suomea.

– Mutta kotona puhutaan aina somalian kieltä.

Somaliasta Iqra ei muista juuri muuta kuin koulun, kodin ja sodan. Kun hän ajattelee entistä kotimaataan, mieleen tulevat pienen pohdinnan jälkeen myös meri ja puut.

Iqra kertoo tutustuneensa joihinkin suomalaisiin merkonomiopintojensa aikana. Tärkeimmät ihmiset löytyvät kuitenkin perhepiiristä.

– Meillä on avoimet välit. Voimme puhua kaikesta, hän kuvailee.

Kun Iqralta kysyy, kuinka paljon hänessä on suomalaista ja kuinka paljon somalialaista, hän puistelee päätään. Hän ei ole koskaan edes ajatellut asiaa.

– Olen somalialainen.

Suomen kansalaisuuden Iqra sai syyskuussa 2019. Rasismia hän ei ole kokenut.

– Joskus joku yrittää katsoa vihaisesti silmiin, mutta en välitä. Kukaan ei ole koskaan sanonut mitään loukkaavaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomat jää ilmestymistauolle
  2. Kuinka sinä uskalsit? – seinäjokelainen Päivi vaihtoi alaa ja perusti oman yrityksen viisikymppisenä eikä ole katunut päivääkään
  3. Suunnistuskausi alkaa Seinäjoella omatoimisesti
  4. Seinäjoen seurakunnan jumalanpalvelukset ottivat digiloikan – virtuaalilähetykset suositumpia kuin perinteiset
  5. Astetta hauskempaa ulkoilua – kokosimme vinkkejä Seinäjoelta
  6. Ideaparkin Citymarket ja Huhtala Logistics aloittavat yhteistyön – kuljettavat ostokset ilmaiseksi riskiryhmille
  7. Seinäjoelle tulossa kaupunkipyörät – 50 pyörää, 14 pysäkkiä
  8. Koronan seuraus: Rikollisuus vähentynyt Pohjanmaalla, mutta petosyritykset ja kotihälytykset lisääntyneet
  9. Seinäjoki alkaa jakaa kouluruokaa etäopetuksessa oleville oppilaille – annoksia jaetaan yli 1600
  10. Tuju-panimo sopeutuu – Harapaisissa toimivan pienpanimon tynnyriolut lorotetaan nyt käsipelillä pulloihin ja myydään panimomyymälässä
  11. Jäitkö työttömäski ja haluaisit opiskella? – SeAMK luopuu avoimen ammattikorkeakoulun opintomaksuista osittain
  12. Seinäjoen kaupunki soittaa yli 5000 ikäihmiselle – soittokierros alkaa yli 85-vuotiaista
  13. Limu ja lihis vaihtuivat kunnon lounaaseeen ja kalenteriin raivattiin tilaa liikunnalle - seinäjokelaisyrittäjä oppi nauttimaan liikkumisesta: "En olisi uskonut, että viikon paras hetki on jumppa"
  14. Asuntosijoittaja kaipasi helposti ostettavaa palvelua – kun sitä ei ollut, seinäjokelainen Jussi Takala perusti yrityksen itse
  15. Tässä on Seinäjoen Hyvä asiakaspalvelija 2020

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Ystävä: Michael Schumacherin toipuminen edennyt – katsoivat Saksan GP-kisan yhdessä televisiosta
  2. Kuopion koulusurma herätti maailman huomion – KSML: Nämä huippumediat noteerasivat verityön
  3. Tarttuuko flunssa, jos sairas pärskii kohti? – Asiantuntija kyseenalaistaa vanhan väitteen Ylellä
  4. Video: Uudella lottotytöllä on missitausta – korvaa Jasmin Hamidin
  5. Husu Hussein vaati rangaistusta kunnianloukkauksesta – poliisi ei tutki Jussi Halla-ahon "häpäisevää" twiittiä
  6. Tässäkö Suomen rauhallisin torikamera? – "Tänään meni yksi kuorma-auto"
  7. Teemu Pukin Valioliiga-seuralta suoraa tukea Suomelle – "Seisomme täysin Huuhkajien takana"
  8. Oppilas puukotti tyttöä miekalla kaulaan Kuopiossa, uhreina opettaja ja koulutovereita – yksi kuollut, kymmenen sairaalaan
  9. Kaivinkoneen kuljettaja menehtyi jäätyään puristuksiin Lellunnevantien maankaatopaikalla
  10. Seinäjoelle tulossa kaupunkipyörät – 50 pyörää, 14 pysäkkiä
  11. Nyt tulee jo kuumaa: Meteorologi ennustaa jopa 30 asteen lämpöä Suomeen – "Sadetta ei ole luvassa"
  12. Lastenrattaista paljastui useita turvariskejä – Kunert-vaunut pois myynnistä, näin pärjäsivät Emmaljunga ja Britax
  13. Yrittäjä nosti kalastuskiellossa olevan taimenen firmansa markkinahoukuttimeksi: "Tulkaa tekin pyytämään" – salakalastuksesta on kärynnyt jopa NHL-miljonäärejä
  14. Lidlin 0,99 euron uutuusoluesta tuli kuin tulikin hitti – "Päässyt loppumaan hetkellisesti"
  15. Livetallenne: Hallituksen ravintolarajoitusten lieventämistä koskevasta infosta 19.5.2020

Näytä lisää