Hallitus myöhensi maanantaista tiedotustilaisuutta kello 16:ksi ja ilmoitti pitävänsä sitä ennen yleisistunnon. Sen voi arvioida viittaavan valmiuslain käyttöönottoon jo tänään, sanoo kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin Helsingin Uutisille.
Valmiuslaki mahdollistaa esimerkiksi Suomen kaikkien koulujen sulkemisen keskitetyllä päätöksellä. Myös liikkumista voitaisiin valmiuslailla rajoittaa.
Aiemmin Scheinin arvioi, että Suomen hallitus voi päättää koronapandemian hillitsemiseen tähtäävän valmiuslain astuvan voimaan ensi viikon loppupuolella.
Jos koronavirus leviää Suomessa niin nopeasti, että keuhkokuumepotilaiden tehohoitoon ei ole riittävästi voimavaroja, tilanne oikeuttaa Scheininin mukaan valmiuslain ottamisen käyttöön.
– Vielä ei olla tuossa tilanteessa, mutta jos koronavirusluvut kasvavat Italian tapaan räjähdysmäisesti, voi olla hyvinkin, että valmiuslaki otetaan käyttöön noin 26. maaliskuuta, Scheinin arvioi viime perjantaina Perustuslakiblogissa ilmestyneessä kirjoituksessaan.
Helsingin Uutisten tavoittama Scheinin arvioi maanantaina alkuiltapäivästä, että aika-arviota ensi viikosta ei ole syytä muuttaa.
Valmiuslain tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet vakavien kriisien aikana. Suuri osa lainkohdista ei kuitenkaan kosketa kulkutautien muodostamaa poikkeustilaa.
Jos valmiuslaki otetaan Scheininin arvioimana ajankohtana käyttöön, se saattaa hänen mukaansa osoittautua oikea-aikaiseksi, välttämättömäksi ja oikeasuhteiseksi toimenpiteeksi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että tartuntatautilaki tarjoaa hyvät keinot puuttua tilanteeseen myös silloin, kun koronaan sairastuneiden määrä kasvaa merkittävästi.
– Se, että päätöksenteko keskitettäisiin mukavuussyistä Suomen hallituksen käsiin, ei oikeuta ottamaan valmiuslakia käyttöön. Nähdäkseni tartuntatautilaki riittää tässä tilanteessa, Scheinin korostaa.
Valmiuslailla voidaan myös rajoittaa suomalaisten perusoikeutta saada sosiaali- ja terveyspalveluita.
Valmiuslain 95. pykälä mahdollistaa voimaan astuessaan erityisen työvelvollisuuden käyttöönoton.
Se merkitsee sitä, että kuka hyvänsä 18–67-vuotias terveydenhuoltoalalla toimiva koulutettu henkilö voidaan määrätä terveydenhuollossa työvelvolliseksi.
Scheininin mukaan kyse olisi pitkälle menevä kajoaminen perustuslain turvaamaan perusoikeuteen valita työnsä.
– Suhtaudun tähän aika vieroksuen, vaikka eduskunta ei lakia säätäessään pitänyt työvelvoitemahdollisuutta perustuslain vastaisena.
Espanjassa astui sunnuntaina voimaan koronaviruksen vuoksi julistettu ulkonaliikkumiskielto. Kiellon rikkojia uhkaa 600 euron sakko.
– Suomen tartuntatautilaissa ei ole kohtaa, jolla liikkuminen tietyllä alueella kiellettäisiin, sen sijaan valmiuslaissa sellainen pykälä on.
– En kuitenkaan usko, että tämä osa valmiuslaista otettaisiin koronapandemian aikana käyttöön. Peruste on se, että pandemia ei rajoitu millekään yksittäiselle alueelle, Scheinin kertoo.
Italiassa voimassa oleva liikkumiskielto mahdollistaa työmatkat sekä ruokakaupoissa ja apteekissa käynnit.
– Asun perheeni kanssa Firenzen ulkopuolella pienessä kylässä tällaisessa vapaaehtoisessa eristyksessä, Scheinin kertoo.
– Käyn päivittäin lenkillä aivan tavalliseen tapaan, joten ei tämä sen ihmeellisempää ole. Emme ole altistuneet koronavirukselle.