Moni leski suree rahapulan keskellä – Marice, 48, joutui säästökuurille puolison kuoleman jälkeen: "Äitini lainasi rahaa hautajaisiin"

Puolison kuolema muuttaa leskeksi jääneen arjen. Moni joutuu kamppailemaan surussaan myös talousvaikeuksien kanssa. Kuvitus: Suvi Lantta, kuvat: arkisto, AOP/Alamy Stock Photo

Tuomas Massinen

Puolison menehtyminen on ihmiselle vaikea paikka henkisesti ja usein myös taloudellisesti.

– Puolisonsa menettäneistä suurimman osan taloustilanne heikkenee selkeästi, kertoo työikäisten leskien vertaistukijärjestön Suomen nuoret lesket ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mynttinen

Lesket voivat saada leskeneläkettä ja muita tukia uudessa taloustilanteessa selviytymiseen, mutta useissa tapauksissa ne eivät ole riittäviä. Iso osa leskistä jää myös ilman leskeneläkettä. Moni joutuukin surun keskellä talousvaikeuksiin.

Mynttisen mielestä puolisonsa menettäneen ja hänen perheensä saamissa tuissa on korjattavaa.

– Selkeä epäkohta on se, että lapsettomat alle 50-vuotiaat lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Samoin se, että työeläkejärjestelmän kautta maksettava lapseneläke päättyy lapsen tullessa täysi-ikäiseksi, vaikka hän opiskelee ja asuu kotona.

Myös parisuhteen muoto vaikuttaa Mynttisen mielestä epäoikeudenmukaisesti leskeneläkeoikeuteen.

– Avoliitosta leskeytynyt ei saa leskeneläkettä, vaikka hänellä olisi kuolleen puolison kanssa yhteisiä lapsia.

Osalla leskistä eläkkeet ovat myös hyvin niukkoja. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos kuolleen puolison työhistoriassa on paljon työttömyyttä tai tulotaso on ollut matala.

– Keskimääräinen leskeneläke on alle 600 euroa ja yli puolella leskistä tätäkin pienempi.

Leskenä olo on ollut Marice Haldin-Granithille raskasta, mutta viime aikoina elämä on taas alkanut hymyillä. Kuva: Victoria Sippus Victoria Sippus

Mynttisen mukaan puolisonsa menettäneiden rahatilanne vaihtelee paljon ja riippuu monesta seikasta.

– Esimerkiksi siitä, onko leskellä oikeus leskeneläkkeeseen, oliko kuolleella puolisolla vapaaehtoista henkivakuutusta, oliko asuntolainaa ja siinä takaisinmaksuturvaa ja onko leski itse työelämässä, Mynttinen selvittää.

Myös perintöoikeusasiat määrittävät taloustilannetta.

Leski joutuu usein pohtimaan, voiko hän asua yhä entisessä kodissaan ja pystyykö hän hoitamaan asuntolainaa tai muita asumiskuluja yksin.

– Moni joutuu tinkimään arjen kulutuksesta.

Vapaaehtoiset henkivakuutukset ja lainan takaisinmaksuturva voivat helpottaa lesken rahatilannetta merkittävästi.

– Perhe-eläkkeiden määrä perustuu kuolleen puolison ansaitsemaan työeläkkeeseen, joten helpompi taloudellinen tilanne on heillä, joilla kuolleen puolison tulot ovat olleet korkeat. Myös se helpottaa, jos velkaa ei ollut.

Osa leskistä ajautuu vaikeaan talouskurimukseen: he ovat usein avoliitosta leskeytyneitä, joilla koti on ollut kuolleen puolison nimissä eikä testamenttia ole.

– Tällöin leski jää ilman taloudellista tukea ja joutuu muuttamaan pois kotoaan, kun sen perivät kuolleen puolison sukulaiset.

Myös yrittäjien tilanne voi olla hyvin hankala.

– Leski joutuu usein hoitamaan puolison yrityksen asioita, joko sen jatkamista tai lopettamista. Jos yritys on puolisoiden yhteinen, leski menettää työtoverin. Yrittäjien leskillä ei ole myöskään oikeutta työntekijöiden ryhmähenkivakuutuskorvaukseen, Mynttinen kertoo.

Perhe-eläkkeen määrä on myös yhteydessä yrittäjän itse maksamaan eläketurvaan, joka useilla on minimitasolla.

Taloushuolet voivat Mynttisen mukaan vaikeuttaa surua ja elämän jatkamista.

– Isompi tekijä on yleensä kuitenkin se, miten elää menetyksen kanssa ja rakentaa arki uudelleen ilman puolisoa.

Keuhkosyöpä vei Marice Haldin-Granithin aviomiehen vuonna 2014. Kuva: Victoria Sippus Victoria Sippus

Marice Haldin-Granith, 48, jäi leskeksi 7. toukokuuta 2014. Keuhkosyöpä vei mustasaarelaisen naisen aviomiehen. Yhteiseloa oli ollut 19 vuotta.

Vaikka suru ja ikävä painoivat, raha-asiatkin aiheuttivat leskelle murheita.

Lompakon nyörejä täytyi kiristää jo niinä parina vuotena, kun Haldin-Granith hoiti sairasta miestään. Hänen piti myös aloittaa viikonlopputyö huoltamolla.

Leskenä totutun elintason pitäminen oli yhä vaikeampaa. Oli velallinen omakotitalo, elätettävä tytär ja perintönä tullut sijoitusasunto, josta niin ikään piti maksaa lainaa pois.

Vaikka Haldin-Granith ansaitsi rakennusalan esimiehenä 1 700 euroa nettona kuukaudessa, hänen piti nipistää kampaaja-, vaate- ja muista omista menoistaan. Tyttärensä harrastuksista hän ei säästänyt.

– Kilpailutin myös roskamaksut, laskin talon lämpötilaa ja pienensin ruokakuluja.

Vaikka raha oli välillä tiukassa, Haldin-Granithin ei tarvinnut opetella uusia talousasioita.

– Olin jo aiemmin hoitanut perheen laskut.

Haldin-Granith sanoo pärjänneensä lopulta ”ihan hyvin” tarkalla budjetoinnilla.

– Laskut maksettiin ja katto pysyi pään päällä.

Haldin-Granithin mukaan lähiperheen tuki oli hänelle monin tavoin tärkeä.

– Tukiverkko oli pelastukseni. Esimerkiksi äitini lainasi rahaa hautajaisiin.

Ensimmäisinä leskikuukausina Haldin-Granith ei tiennyt, että hän voisi helpottaa tilannettaan perhe-eläkkeen avulla: hän ei osannut hakea sitä.

– Vasta alkusyksynä kuulin, että olen oikeutettu työeläkelaitoksen perhe-eläkkeeseen, joka on 800 euroa kuukaudessa. Pystyin lopettamaan viikonlopputyön.

Haldin-Granith ei myöskään osannut aluksi ajatella, että hän saisi lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen. Tätä hän haki vasta yli vuoden päästä.

Leskenä olo on ollut raskasta, mutta aurinko on vähitellen sysännyt synkät pilvet pois.

Viime syksynä Haldin-Granith meni uusiin naimisiin. Hän rakastui työkaveriinsa, joka oli hänen tukenaan leskiaikoina.

Nyt omakotitalossa asuvat yhdessä Haldin-Granith ja hänen 16-vuotias tyttärensä sekä uusi aviomies ja hänen 17-vuotias poikansa.

– Haaveilen, että voisin jäädä terveenä eläkkeelle ja nauttia lapsista ja lastenlapsista.

Leskeneläke

Leskeneläke on perhe-eläkejärjestelmän osa, jonka tarkoituksena on auttaa leskiä taloudellisessa tilanteessa selviytymisessä.

Tätä etuutta voi saada Kelalta ja työeläkelaitoksilta.

Leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi kuolleen puolison kanssa ja he olivat avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

Jos yhteistä lasta ei ole, leskeneläkkeen saantiin edellytetään muita perusteita: Oikeus siihen on leskellä, joka edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 50 vuotta ja jonka avioliitto oli solmittu, ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja edunjättäjä 65 vuotta. Lisäksi edellytetään, että avioliitto oli jatkunut ainakin viisi vuotta.

Kela maksaa leskeneläkettä, joka muodostuu alkueläkkeestä ja mahdollisesta jatkoeläkkeestä. Tätä valtion rahoittamaa sosiaalietuutta myönnetään vain alle 65-vuotiaalle leskelle.

Työeläkelaitokset maksavat leskeneläkettä ilman ikärajaa. Eläke pohjautuu työ- ja yrittäjäeläkkeeseen, jonka puoliso ehti eläessään ansaita.

Kelalta saatavaa leskeneläkettä ei makseta koko loppuiän ajan, vaan sen maksaminen päättyy viimeistään, kun leski täyttää 65 vuotta. Työeläkkeenä saatavaa leskeneläkettä maksetaan tietyin ehdoin koko loppuiän.

Kelan ja työeläkejärjestelmän leskeneläkkeitä voi saada samanaikaisesti.

Jos kuoleman on aiheuttanut työtapaturma tai liikenneonnettomuus, korvaukset maksetaan tapaturma- ja liikennevakuutuksen kautta. Jos menehtynyt puoliso on asunut ulkomailla, leski voi saada perhe-eläkettä niistä maista.

Kela maksoi vuonna 2018 leskeneläkkeitä 10,9 miljoonan euron edestä. Työeläkejärjestelmästä niitä maksettiin noin 1,65 miljardin euron edestä.

Vuoden 2018 lopussa Kelan leskeneläkettä sai 4 815 henkeä. Työeläkettä maksettiin 250 353 ihmiselle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Seinäjoen Sanomien ilmestyminen on tauolla toistaiseksi
  2. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  3. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  4. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  5. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  6. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  7. Tuusulan asuntomessut: Tapettia ikivanhalla tavalla – Japanista kotoisin oleva vesiliukoinen kangastapetti on akustinen
  8. Tuusulan asuntomessut: Pienet tontit puistojen reunoilla – Keravan uusille asukkaille piti osoittaa, ettei kotikaupunki ole vain nukkumalähiö
  9. Tuusulan asuntomessut: Asuntomessut on rakentamisen ajankuva – Tuusulan Lahelanrinteellä oli kunnia avata messujen 50 vuoden historia
  10. Tuusulan asuntomessut: Iso ruokapöytä ei ole enää olohuoneen fokus – kotitoimiston kalusteet ovat kevyitä ja helposti siirreltävissä ja taloteknologia maustaa etätyöntekoa
  11. Tuusulan asuntomessut: Esteettömyys saa kiitosta: vammaisneuvosto testasi messualueen
  12. Tuusulan asuntomessut: Kortteli tuo sukupolvet yhteen: messujen innovaatioihin kuuluvat muun muassa Toiveiden kortteli ja kotimaiset älylukot
  13. Tuusulan asuntomessut: ”Jos nyt sauna olisi” – Antti Kaikkosesta on muovautunut kätevä remonttireiska
  14. Kesäkuvakisa käy kuumana – Vielä kaksi viikkoa aikaa osallistua ja voittaa liput Heurekaan!
  15. Likainen liesituuletin voi aiheuttaa iljettävän yllätyksen – näistä merkeistä tiedät, milloin se pitää puhdistaa

Näytä lisää

Luetuimmat

Näytä lisää