"Vasta kun joutuu itse pohtimaan, oppii asioita" – Ruotsalaistutkijan mielestä lukion matematiikan oppikirjat eivät kehitä ongelmanratkaisukykyä

Matematiikka kehittää ongelmanratkaisukykyä. Mari Kosonen

Katariina Hakaniemi

Ruotsissa ollaan huolestuneita lukiolaisten matematiikan opetuksen tasosta, kertoo Forskning & Framsteg -nettisivusto.

Uumajan yliopistossa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että lukion matematiikan oppikirjoissa on liian vähän ongelmanratkaisuun tähtääviä tehtäviä. Rutiininomaisten tehtävien ratkominen ei samalla tavalla kehitä ymmärrystä siitä, missä kaikkialla matematiikkaa voisi hyödyntää.

Tutkija ja matematiikan opettaja Jonas Jäder huomasi, että niissäkin kirjoissa, joissa ongelmanratkaisutehtäviä oli, ne oli usein sijoitettu kappaleiden loppuun.

– Kaikki oppilaat eivät välttämättä ehdi niin pitkälle, Jäder huomauttaa.

Lapset ja nuoret tarvitsevat haasteita kehittyäkseen hyviksi ongelmanratkaisijoiksi, tutkija muistuttaa. Hänen mukaansa sellaiset tehtävät, joiden ratkaisemista joutuu pohtimaan ja joiden äärelle pitää pysähtyä, ovat oivallisia.

– Juuri niissä pysähtymisen hetkissä tapahtuu oppimista.

Jäderin mukaan heikentyneet matemaattiset taidot voivat johtaa siihen, ettei matematiikasta tule osa arkea. Oppilas oppii kyllä kertotaulun, mutta kun sitä voisi hyödyntää omassa elämässä, hän ei ymmärrä tehdä sitä.

Tutkija kehottaa lukiolaisten vanhempia olemaan kiinnostuneita lastensa matematiikan opetuksesta ja vaatimaan siltä laatua.

Matematiikan opettajia hän puolestaan kannustaa tutustumaan opetusmateriaaliin tarkasti. Hän ymmärtää, että opettaja tarvitsee oppikirjoja opetuksen tueksi.

– Mutta on hyvä huomata, että oppikirjaan ei kannata sokeasti luottaa, sillä se ei aina yksin riitä.

Hänestä ei ole välttämätöntä, että opettaja tunnin aluksi kertoo, miten tehtävät ratkaistaan.

– Sen sijaan voi antaa oppilaiden ratkaista tehtävät ensin itsenäisesti. Myöhemmin voi vaikka vertailla erilaisia tapoja ja päätellä, mikä on paras tapa.

Kommentoi