Maatilojen määrä vähenee Suomen suurimmassa maatalousmaakunnassa – peltokauppoja hierotaan pohjalaismaakunnissa yhä ahkerammin

Tilojen koko Suomessa kasvaa, samalla kun niiden määrä pienenee. Tiina Mutila

Matias Helinko

Suomalaisen maatalousmaiseman rakennemuutos jatkuu. Luonnonvarakeskuksen viime vuoden tilastojen mukaan maatilojen määrällinen väheneminen jatkaa edelleen tasaista laskuaan.

Maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilaston ennakkotietojen mukaan viime vuonna Suomessa oli maatalous- ja puutarhayrityksiä noin 46 700. Edelliseen vuoteen verrattuna yrityksiä oli 900 vähemmän, mikä tarkoittaa noin kahden prosentin vuosittaista vähentymistä.

Muutokselle on viime vuosina ollut tyypillistä, että samaan aikaan kun tilojen koot kasvavat, suuria tiloja on aiempaa enemmän. Suurten yli sadan hehtaarin tilojen määrä lisääntyi viime vuonna ja alle sadan hehtaarin tilojen määrä väheni tai pysyi ennallaan kaikissa kokoluokissa.

Etelä-Pohjanmaa on määrällisesti tarkasteltuna Suomen suurin maatalousmaakunta. Maatalous- ja puutarhayrityksiä alueella oli viime vuonna 5 218 kappaletta. Tilojen määrä vähenee kuitenkin Etelä-Pohjanmaalla tasaisesti: edellisvuoteen verrattuna maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä väheni noin sadalla. Koko vuosikymmenen aikana yrityksistä on karsiutunut pois noin 21 prosenttia.

Tilojen koon kasvu heijastuu myös peltoalan tarpeeseen. Luken mukaan tilojen keskimääräinen peltoala on jo pidemmän aikaa kasvanut vuodessa noin hehtaarilla. Vuonna 2019 tiloilla oli peltoa keskimäärin 49 hehtaaria.

Etelä-Pohjanmaa osuu tässä valtakunnalliseen keskiarvoon, sillä Etelä-Pohjanmaalla maatilakohtaisesti käytössä olevan maatalousmaan pinta-ala on kasvanut viimeisten viiden vuoden ajan noin hehtaarilla vuosittain, ja viime vuonna tilojen keskimääräinen peltoalan koko oli noin 48 hehtaaria.

Maatalouden käytössä koko maakunnan alueella oli yhteensä noin 250 200 hehtaaria peltoa.

Tilojen pellon tarve näkyy myös Maanmittauslaitoksen vuositilastoissa. Tilastojen mukaan tehtyjen peltokauppojen määrä oli viime vuonna viidenneksen edellisvuotta suurempi. Yli kahden hehtaarin peltokauppoja tehtiin yhteensä 674.

Kauppoja hierottiin etenkin Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella, joiden alueella tehtiin peräti 43 prosenttia kaikista kaupoista. Määrällisesti eniten kauppoja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä 126. Määrä kasvoi edellisvuodesta neljänneksellä.

Pohjalaismaakunnissa peltokauppojen keskimääräiset pinta-alat ovat kuitenkin pienemmät kuin koko maassa. Kun koko maassa kauppaa käytiin viime vuonna keskimäärin 8,1 hehtaarin pinta-alasta, neljässä pohjalaismaakunnassa keskiarvo oli 7,3 hehtaaria.

Maatilojen viljelijöiden keski-ikä on kivunnut jo 53 vuoteen.

Osakeyhtiömuotoon järjestetyillä tiloilla keski-ikä on tätä alhaisempi, 48 vuotta. Perikuntien tiloista vastuussa olevat viljelijät ovat keski-iältään 60 vuotta.

Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jaana Kyyrän mukaan myös yli 70-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä lisääntyi edelleen.

– Viime vuonna jo 30 prosenttia viljelijöistä oli yli 60-vuotiaita ja vain 16 prosenttia oli alle 40-vuotiaita. Yli 70-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä on lisääntynyt vuoden aikana reippaasti. Vuonna 2019 heitä oli jo noin 2 800, Kyyrä kertoo.

Maatalouden rakennetilasto:

Luonnonvarakeskuksen maatalous- ja puutarhayritysten ennakollisen rakennetilaston mukaan Suomessa oli 46 717 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2019. Tilojen määrä väheni noin 900:lla vuodesta 2018.

Tiloilla oli keskimäärin käytössä olevaa maatalousmaata 49 hehtaaria.

Viljelijöiden keski-ikä oli 53 vuotta.

Noin 86 prosenttia tiloista oli perheviljelmiä ja yhdeksän prosenttia maatalousyhtymiä, perikuntia ja osakeyhtiöitä oli kumpiakin kaksi prosenttia.

Yksityishenkilöiden omistamilla tiloilla noin kahdeksan prosenttia viljelijöistä on alle 35 vuotta ja 30 prosenttia on yli 60 vuotta.

Kommentoi