Väestöliiton Heli Vaaranen: ”Suhdetta ei voi aina korjata toimivaksi”

NÄKÖKULMA Suomalaisten tyypillisimmät parisuhdekysymykset koottiin kirjaksi.

Suomalaisten parisuhdekysymykset koottiin kirjaksi asiantuntijavastausten kera. Johanna Erjonsalo

Laura Pohjanpalo

Kun ihminen ottaa yhteyttä Väestöliiton Parisuhdekeskuksen neuvontaan, hän on usein ajautunut umpikujaan.

–Kysyjät ovat aika neuvottomia. Ei tiedetä, mitä tehdä, keskuksen johtaja Heli Vaaranen kertoo.

Ihmiselle on hänen mukaansa tyypillistä jäädä toistamaan tuttuja kuvioita ja toimintatapoja.

–Valitaan helpoin tie, vaikka tiedetään, ettei se johda minnekään.

Väestöliiton asiantuntijat tarjoavat kysyjille suoraa neuvontaa ja pyrkivät ohjaamaan heidät oikealle tielle.

Vastikään julkaistuun Sata kysymystä parisuhteesta -kirjaan on koottu yleisimmät ja tyypillisimmät kysymykset, joita kansalaiset ovat lähettäneet Parisuhdekeskuksen Kysy asiantuntijalta -palstalle. Kysymyksiin vastaavat kirjassa Väestöliiton omat asiantuntijat. Vaaranen on yksi heistä.

Palsta on hänen mukaansa valtavan suosittu.

–Kysymyksiä lähettävät ihan tavalliset suomalaiset, vanhat ja nuoret, jotka ovat rohkaistuneet kysymään parisuhdeasioista.

–Pareja askarruttavat muun muassa riitelemisen tavat. Niihin haetaan neuvoja, Vaaranen kertoo.

Usein parisuhdetta kuormittavat erilaiset riippuvuudet.

–Havahdutaan yhtäkkiä tilanteeseen, että toisella osapuolella on jokin riippuvuus, olkoon se sitten alkoholi, porno tai vaikka pelaaminen.

–Se on monelle hyvin neuvoton tilanne, Vaaranen tietää.

Alkoholistien kumppanit yrittävät usein turhaan saada toisen muuttamaan tapojaan.

–Vain alkoholisti itse voi lopettaa juomisen, Vaaranen sanoo painokkaasti.

Parisuhteita repivät myös erilainen seksuaalinen rytmi ja kommunikaatio-ongelmat. Sosiaalinen media on Vaarasen mukaan muuttanut parisuhde-elämää.

–Kun on tyytymättömyyttä parisuhteeseen, verkon kautta on helppo ottaa yhteyttä vaikkapa nuoruuden tyttö- tai poikaystävään ja opiskeluaikaisiin kavereihin, hän sanoo.

Myös netin deittisivuilta haetaan joskus keskusteluseuraa yksinäisyyteen.

Lapsiperheissä parisuhde on Vaarasen mukaan koetteilla etenkin pikkulapsiaikana sekä silloin, kun isot lapset alkavat muuttaa omilleen. Nykyaikana pareja ajaa erilleen myös äärimmäinen työtahti.

–Työnteko on aivan mieletöntä heillä, joilla työtä on. Parit eivät käytännössä koskaan näe toisiaan.

Parisuhdeterapia auttaa monia, mutta aina suhdetta ei voi korjata toimivaksi.

–On ilo saada vaikeuksissa oleva pari takaisin yhteen, mutta jos se ei ole mahdollista, silloin heitä aletaan auttaa kohti hyvää, rauhanomaista eroa, Vaaranen kertoo.

–Sekin on pelastus, kun kaksi toisilleen sopimatonta saadaan loistamaan erovanhempina, hän sanoo.

Asiantuntija neuvoo kumppaneita antamaan toisilleen aikaa ja huomiota.

–Toista pidetään usein itsestäänselvyytenä. Parit elävät hellyyden ja läheisyyden nälässä, hän sanoo.

Vaikka puolisot ovat rakastuneet ja valinneet toisensa, he saattavat löytää itsensä tilanteesta, jossa eivät ole vuosiin kohdanneet toisiaan ja tulleet kuulluksi.

Keskustelu ja kuuntelu on Vaarasen mukaan avain kohti parempaa parisuhdetta.

–Pelkkä asioiden vatvominen ei auta. Keskustelussa tärkeintä on, että todella kuullaan, mitä toinen sanoo.

–Se toimii kuin taika.

Heli Vaaranen

Perhesosiologi, valtiotieteiden tohtori, psykoterapeutti.

Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu