Törmäys rekkaan, hyppy junan alle... – Tällainen on liikenteessä tehty itsemurha

Kuvituskuva Päivi Tuovinen / Arkisto

Jari Pietiläinen

Liikenteen itsemurhista noin kaksi kolmasosaa tapahtuu raideliikenteessä ja yksi kolmasosa tieliikenteessä. Tämä selviää Trafin, liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenneturvan uudesta selvityksestä.

Suomessa tehtiin vuonna 2014 yhteensä 789 itsemurhaa, joista noin joka kymmenes tapahtui liikenteessä.Kaikkien itsemurhien määrä on laskenut vuosituhannen alusta noin kolmanneksen, mutta liikenteen itsemurhissa ei vastaavaa kehitystä ole havaittavissa.

Raideliikenteessä itsemurhaonnettomuudet ovat yleensä junan alle jäämisiä ja tieliikenteessä useimmiten törmäyksiä raskaaseen ajoneuvoon. Molemmissa tapauksissa osallisena on myös sivullisia, ajoneuvon, junan- tai metronkuljettajia, joille törmäyksellä on vaikutuksensa.

Tieliikenteessä itsemurhan tehneellä on usein erilaisia, elämän hallintaan liittyviä ongelmia. Esimeriksi päihteiden käyttö sekä mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmat ovat yleisiä. Taustat ovat samankaltaisia kuin itsemurhan tehneillä yleisesti.

Liikenteen itsemurhien, kuten myös muiden itsemurhien ehkäisyssä keskeistä on tunnistaa itsemurhavaarassa olevat henkilöt ja ohjata heidät asianmukaiseen hoitoon riittävän ajoissa.

Masennuksen ja päihdeongelmien hoito on tärkeää, kuten myös läheisten ja yhteiskunnan tuki sekä helposti saatava kriisiapu.Samassa yhteydessä tulisi hoitavien lääkärien huomioida myös potilaansa kyky toimia turvallisesti ajoneuvon kuljettajana. Tätä seikkaa korostetaan myös Trafin uusissa lääkäreille suunnatuissa ajoterveysohjeissa.

Myösesimerkiksi raiteiden aitaamisella asemien läheisyydessä ja ajosuunnat erottavien keskikaiteiden rakentamisella maanteille on oma merkityksensä liikenteen itsemurhien ehkäisyssä.

– Mikään yksittäinen toimenpide ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä ja useita erityyppisiä toimenpiteitä,painottaa Trafin johtava asiantuntijaInkeri Parkkari.

– Tärkeää on muistaa, että itsemurhavaarassa olevan henkilön tunnistamisen ja hoitoonohjauksen voi tehdä kuka tahansa, niin viran puolesta asiaa hoitava kuin sivullinenkin.

Kommentoi