KAUPUNKI Käteisen rahan käyttö vähenee 5 prosentin vuositahtia. Nykyisen pankkiautomaattien verkoston laajuutta seurataan tarkkaan.
2,3 miljoonan suomalaisasiakkaan finanssipalvelukonserni Nordea ilmoitti elokuun alussa ryhtyvänsä laskuttamaan asiakkaitaan käteisnostoista. Marraskuun alusta alkaen kuukauden neljä ensimmäistä nostoa olisivat edelleen ilmaisia, mutta tämän jälkeen nostotapahtumista perittäisiin 40 sentin tapahtumamaksu.
Nordean tässä kuussa toteuttaman kyselyn mukaan suomalaiset maksavat ostoksensa jo mieluummin kortilla kuin käteisellä. Lähes jokaisella kyselyyn vastanneista on vähintään yksi maksukortti, ja ainoastaan kaksi prosenttia kertoo maksavansa kaikki ostokset käteisellä.
Käteisnostojen määrän lasku on ollut tasainen trendi koko 2000-luvun.
Nordean, OP Ryhmän ja Danske Bankin yhteisesti omistaman Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto-automaateista nostetaan valtaosa, noin 90 prosenttia, Suomessa liikkeelle lasketusta käteisestä.
Automatian asiakasjohtaja Jyri Marviala mukaan käteisnostotapahtumat ovat vähentyneet noin 5 prosenttia vuodessa, viimeisen 15 vuoden ajan.
– Ja viimeisen vuoden aikana alamäki on edelleen kiihtynyt, Marviala toteaa.
Käteisen vähentymisen johdonmukaisena seurauksena on automaattien verkoston supistaminen.
Kotimaan pankkiautomaattipalveluita ylläpitävä Automatian verkosto käsittää tällä hetkellä noin 1 400 Otto-automaattia. Viimeisen viiden vuoden aikana verkostosta on karsittu noin 250 automaattia. Samaan aikaan osa automaateista on uudistettu talletusautomaateiksi.
Verkoston tulevaa kehityksen tarkkaa suunnitelmaa Automatialla ei ole. Yhtiössä seurataan käteisen käytön kehittymistä.
– Meillä ei ole vahvistettuja arvioita automaattimääristä pitkälle tulevaisuuteen, vaan seuraamme käteisen käytön ja automaattimarkkinan kehitystä jatkuvasti ja päätämme uusittavan määrän sen mukaan, Automatian Marviala toteaa.
Haja-asutusalueilla ja kylissä pankkiautomaatin säilyminen on useasti identiteettikysymys.
Marvialan mukaan Automatiassa verkoston ylläpitoa suunnitellaan pääasiassa liiketaloudellisin perustein. Alueittain ylläpidetään kysyntää vastaavaa määrää automaatteja. Jos alueella on useita Otto-automaatteja, niiden tulisi saavuttaa vähintään keskimääräinen kannattava tapahtumamäärä, joka on tällä hetkellä noin 8 000 tapahtumaa kuukaudessa.
Kuitenkin haja-asutusalueilla Otto-pisteiden sijoittelussa käytetään harkintaa. Jos Otto-pisteiden välillä on 20 kilometriä välimatkaa, automaatti pidetään toiminnassa riippumatta sen tapahtumamääristä.
– Niin kuin kaiken kaupallisen toiminnan, myös käteisautomaattien ylläpidon täytyy olla jatkuakseen kannattavaa. Jokaisen yksittäisen automaatin ei kuitenkaan tarvitse saavuttaa samaa tapahtumamäärää, vaan Otto-verkoston valtakunnallisen kattavuuden nimissä ylläpidämme myös Suomen laajoilla haja-asutusalueilla mahdollisuuksien mukaan, Marviala kuvaa toiminta-ajatusta.
Tulevaisuudessa Marviala näkee kauppojen ja kioskien kassoilla tehtävät käteisnostot automaattiverkostoa täydentävänä palveluna.
– Käteisnostomahdollisuus täydentää käteisen jakeluverkkoa tuhansilla pisteillä, mikä on erinomainen lisäpalvelu käteisen saatavuuteen, erityisesti paikoissa, joissa nostotapahtumia on liian vähän käteisautomaatin kannattavaan ylläpitoon.
– Esimerkiksi Norjassa nostomäärät kaupoista ovat noin puolet siitä, mitä automaateista ja tämä on tulevaisuudessa mahdollinen kehitys Suomessakin, Marviala uumoilee.