Suomen vanhin kebab-yrittäjä lopettaa Tampereella

Tampereen suosikkikasvoihin kuuluva Abu Fuad avaamassa uutta ravintolaansa heinäkuussa 2013. Kuvassa myös Ville Rantanen ja Joel Lahti. Sakari Nupponen

Sakari Nupponen

Pitkään Tampereella työskennellyt yrittäjä Abu Fuad lopettaa toimintansa rautatieasemalla ja Lielahdessa ja siirtyy 71 vuoden iässä eläkkeelle, kertoo kaupunkilehti Tamperelainen.

Samalla lopettaa Tampereen rautatieasemalla kolme vuotta sitten avattu Foodstation. Abu Fuad on kaupungin parkkiyhtiön Finnpark Oy:n pyörittämän ravintolamaailman viimeinen yritys, ja Suomen vanhin kebab-yrittäjä purkaakin nyt katkeruuttaan Tamperelaisessa:

–Alkuun ihmiset kävivät paikalla, mutta sitten alkoi tulla pettymyksiä. Useampi yritys epäonnistui, kuluttajat saivat huonoa palvelua ja vaihtuvuus oli suurta. Tuli huono maine ja sitä kierrettä ei ole saatu pysäytettyä.

Abu Fuad oli hankittu ravintolamaailman ankkuriksi sen jälkeen, kun Koskikeskusta pyörittävä Citycon irtisanoi tamperelaisten suureksi häämmästykseski hänen vuokrasopimuksensa.

Abu Fuad, oikealtan nimeltään Fouad Hanafi-Eweiss, avasi kebab-ravintolan ensimmäisen kerran Tampereelle jo 1982. Moni alkoi pitää häntä Suomen ensimmäisenä kebab-ravintoloisijana. Ihan niin se ei kuitenkaan mennyt. Lue historiaselvityksiä jutun lopusta!

Tätä ennen Abu Fuad oli työskennellyt monissa legendaarisissa Tampereen ravintoloissa vuodesta 1971: ensin Linkosuolla, sitten Coussiccassa ja omassa ravintolassa nimeltä Sadat Padat sekä Salhojankadun Pubissa ja Bodega Saludissa. Hänestä oli pikkuhiljaa tullut koko kaupungin tuttu.

Finnparkin perustamaan Foodstationiin tuli 2013 Abu Fuadin lisäksi Minetti-jäätelöbaari, Delisushi, Sweet Bakery, The Burger Bar, Zok Wok ja Aseman Grilli. Kaikki ovat lyöneet vuoron perään lapun luukulle, vaikka Foodstationista toivottiin ”kohtauspaikkaa esimerkiksi alueen lounastajille, työmatkalaisille, saattoliikenteelle tai muuten keskustassa asioiville".

Lue myös:

Abu Fuad oli Tampereen ensimmäinen, mutta tamperelaiset ravintoloitsijat Veikko ja Tuula Huhtakangas perustivat Suomen ensimmäisen kebab-ravintolaan Otavankadulle Poriin 1982. Tämän selvitti kaupunkilehti Tamperelainen 3.9.2103.

Huhtakankaat hankkivat laitteet ja palkkasivat alkuvaiheen konsultikseen Oguçan Kayhanin Tukholman Hötorget-hallista, kun kukaan Suomessa ei osannut antaa oppia.

Otavankadun Giros Grilli oli ensimmäinen, joka sai luvan käyttää julkisesti pyörivää varrasta. Tätä ennen kunnalliset terveystarkastajat eivät olleet hyväksyneet niitä, koska lääkintöhallituksen kiertokirje ei niitä suositellut.

Hautakankaa kouluttivat maahan kokonaisen sukupolven alan yrittäjiä. oukossa oli myös moottoripyöräilijänä tunnettu Teuvo Länsivuori ja pietarsaarelainen Korv-Göran, joka tekee nyt kebabia teollisesti. Hassuinta oli opettaa turkkilaisille kebabin valmistusta, Huhtakangas sanoi Tamperelaisessa, joka kysyi myös lukijoiden muistoja:

Lahdessa oli 1970-luvun lopulla Ravintola Torven kupeessa pienehkö grilli, josta myytiin myös kebab/gyros-tyyppisiä tuotteita. Liha tosin oli porsaanleikettä ja muistaakseni pystyvartaassa paistettua ja leipä pita-leivän oloista. Vihreät olivat suurinpiirtein samoja kuin näissä nykyisissäkin, muisteli nimimerkki APA.

Lounaisessa Suomessa monet ainakin muistavat ja maistavat vieläkin Turun Puutorin Hesen kebabit 80-90-luvuilta. Siellä sentään sai kunnonpaksuista lihaa ja majoneesia; ei ollut mitään höylällä vedettyä lastua, josta vesikastike valuu läpi!, hehkutti nimimerkki Nostalkinen.

Mä luulin, että kebapin toi Suomeen Pohjanmaalla vaikuttava Ahmed Basaranoglu, arveli nimimerkki Jonf.

(Beofood Oy:n historia kertoo, että toimitusjohtaja Ahmet Basaranoglu saapui muusikkona Turkista Suomeen 1974. Ahmet perusti Kokkolaan 1980-luvun alussa ensimmäisen kebap-ravintolan ja näin hänestä tuli ensimmäinen turkkilainen kebapintekijä Suomessa. Beofood Oy perustettiin 90-luvun alussa, jolloin kehitystyö jatkui teollisessa ympäristössä.)

Kyllä se vaan oli ennen Poria Tampereella Hämeenkatu 25:ssä Abu Fuad Kebab 1980. Siitä on Veikko Seppäsen ottama valokuva Työväenmuseo Werstassa, sanoi nimimerkki Näppärä.

Olisiko tässä jatkotutkimuksen paikka?

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.