Amk-opiskelijat narahtavat harvoin plagioinnista

OPISKELU Urkund-palvelulla tarkistettujen dokumenttien määrä on kasvanut rajusti Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opiskelijoiden työt kestävät syynäyksen hyvin.

Plagioinnintunnistusjärjestelmä vertaa tekstiä tietokantaansa ja ilmoittaa yhtäläisyydet prosenttiosuuksina. Urkundin esimerkissä oranssilla merkitty kappale oli 93-prosenttisesti sama vertailuaineiston kanssa. Järjestelmä näyttää myös linkin lähdemateriaaliin. Kuvakaappaus

Tuomas Rauhala

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on käyttänyt plagiaatintunnistusjärjestelmä Urkundia vuodesta 2009 lähtien. Tulokset ovat niin opiskelijoiden kuin opetuksenkin kannalta hyviä, sillä vaikka tarkistettujen dokumenttien määrät ovat jatkuvasti kasvaneet, plagiointia paljastuu harvoin.

– Vuonna 2015 on tarkastettu 2458 dokumenttia. Määrä on kasvanut tuhannella edellisestä vuodesta, suunnittelija Jarkko Meronen Seinäjoen korkeakoulukirjastosta kertoo.

Merosen ja opetuksen kehittämispäällikkö Tuija Vasikkaniemen tietojen mukaan kiinnijäämiset ovat olleet harvinaisia.

– Ovat olleet todella vähäisiä – ei edes yhtä per vuosi. Tämä kolmen vuoden aikana, jotka olen työssä ollut, on tullut kaksi kyselyä, miten toimitaan jos epäillään plagiointia, Vasikkaniemi kertoo.

Järjestelmää käytetään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kaikkien opinnäytetöiden tarkastamiseen, mutta sillä voidaan tarkastaa myös muita tekstidokumentteja.

Vasikkaniemi arvioi, että dokumenttien määrän kasvu johtuu osaltaan lisääntyneistä opinnäytetöistä, mutta myös siitä, opettajat käyttävät järjestelmää aiempaa enemmän myös muiden, esimerkiksi laajempien harjoitustöiden tarkastamiseen.

Yksi Urkundin käyttöä lisäävä tekijä voi hänen mukaansa olla ammattikorkeakoulun yksiköiden keskittäminen samalle kampukselle ja niiden käytäntöjen yhtenäistäminen.

Vasikkaniemen ja Merosen mukaan plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttäminen on tärkeä osa ammattikorkeakoulun työn ja opetusmenetelmien laaduntarkkailua. Samalla se on tärkeää opiskelijoille.

– Että he ovat tasavertaisessa asemassa. Järjestelmä ennaltaehkäisee myös heidän töidensä luvatonta hyödyntämistä, Meronen kertoo.

Se, että kiinnijäämisiä on minimaalisesti, on Vasikkaniemen mukaan erittäin hyvä mutta myös luonnollinen asia.

– Järjestelmällä on vahva ennaltaehkäisevä vaikutus. Eikä opinnäytetyöprosessissa pääse oikein syntymään mahdollisuutta, etteikö plagiointia huomattaisi. Yhteistyö ohjaavan opettajan kanssa on tiivistä ja opiskelija joutuu esittelemään työtään julkisesti useaan otteeseen, Vasikkaniemi kertoo.

Järjestelmä vertaa saamaansa tekstiä tietokantansa valtavaan aineistoon. Se merkitsee löytämänsä yhtäläisyydet teksteissä prosenttiosuuksin ja viittaukset lähdeaineistoon. Raportin saatuaan työn ohjaaja voi päättää, onko kyse asianmukaisesta tieteellisestä lainauksesta tai referoinnista vai sitten vilpin yrityksestä.

Todennetun vilpin seuraukset ovat Tuija Vasikkaniemen mukaan ammattikorkeakoululain mukaiset. Selvitysten ja kuulemisten jälkeen työ hylätään ja se on tehtävä uudelleen, mikä yleensä pitkittää valmistumista.

Vakavimmissa tapauksissa puhutaan kurinpitorangaistuksesta. Rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai jos teko on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä varoituksen saatuaan, voidaan hänet erottaa enintään yhdeksi vuodeksi.

Plagiointi ja Urkund?

Plagiointi tarkoittaa toisen henkilön ajatusten, tekstin, tutkimustulosten tai kuvallisen aineiston käyttämistä siten, että esittää ne ominaan.

Menettely on laitonta ja ammattietiikan sekä hyvän akateemisen ja tieteellisen käytännön periaatteiden vastaista.

Urkund on ruotsalainen, plagioinnin tunnistamiseen kehitetty järjestelmä, joka on käytössä useissa korkeakouluissa. Käytössä on myös muita vastaavia järjestelmiä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.