Karjalaisiin juuriin havahdutaan usein keski-iässä

KESÄJUHLAT Karjalaisten liitto kokoontuu kesäjuhliinsa Seinäjoelle. Myös ”varttikarjalaisilla” on hyvä tilaisuus etsiä juuriaan.

Karjalan evakot jättävät kotinsa kesällä 1941. Kuva on Vilppulasta. Pohjanmaalle asutettiin kaikkiaan 35 000 siirtokarjalaista lähinnä Jaakkiman, Lumivaaran ja Uukuniemen pitäjistä. SA-kuva

Matias Helinko

Karjalaiset ja karjalaisuuden ystävät kokoontuvat Seinäjoelle kesäjuhliinsa viikko ennen juhannusta. Kyseessä 68. kerta, kun Karjalan liitto järjestää päätapahtumansa.

Seinäjoen juhlaviikonlopun tapahtumiin odotetaan 12 000 - 15 000 vierasta. Näiden joukossa on sekä lapsena kotinsa jättäneitä evakkoja että karjalaisuutensa myöhemmin löytäneitä, nuorempien sukupolvien edustajia.

Karjalan liitto ja paikallinen piiri toteuttavat kesäjuhlat perinteisesti yhteistyönä ja talkoovoimin. Seinäjoella juhlia on valmisteltu jo kaksi vuotta.

– Seinäjoelle odotetaan saapuvaksi 50–60 bussilastillista vieraita. Jo matkanteko on monelle oleellinen osa kesäjuhlia, Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg tietää.

Seinäjoelle kesäjuhlat palaavat lähes 60 vuoden tauon jälkeen. Edellisen kerran karjalaiset kokoontuivat Seinäjoen kauppalaan vuonna 1955.

– Järjestyksessään kolmannet kesäjuhlat olivat aikanaan samalla ensimmäiset, joihin tuotiin kulttuuri mukaan, Karjalaseurojen Pohjanmaan piirin ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Markku Pulli avaa historiaa.

Tätä ennen kesäjuhlat olivat urheilupainotteiset. Lajeina mukana olivat perinteiset lajit kuten kyykkä ja Karjalan maraton.

– Pohjalaiset pitivät päänsä ja saivat kulttuurin mukaan kesäjuhlille. Oli jo aikakin siis palata Seinäjoelle, Hallenberg lisää.

Myöhemmin ohjelma on vakiintunut käsittämään sekä kulttuuria että urheilua.

Kohokohdat löytyvät edelleen perinteistä. Aitojen karjalanpiirakoiden nauttimisen ja piirakoiden rypytyskurssien lisäksi viikonlopun aikana voi etsiä karjalaisia sukujuuriaan, herätellä henkiin kotiseutulauluja ja -runoja sekä harjoitella karjalaisia kieliä työpajoissa.

Karjalainen tori puolestaan kokoaa Areenaan markkinat, josta voi käydä etsimässä itselleen muun muassa karjalaisen kansanpuvun eli feresin.

– Liiton piirakkamestarit opettavat piirakoiden valmistusta. Lukiolle perustetaan myös piirakkakahvila, jonne Karjalan liiton naistoimikunnat ovat luvanneet tuoda ympäri Suomea piirakoita paistettavaksi, Hallenberg kertoo.

– Lukiolla kokoontuvat myös sukututkijat ja pitäjäseurat. Sieltä voi käydä etsimässä esimerkiksi sitä oman mummon naapuria.

Hallenbergin mukaan koko ohjelman ehdoton nähtävyys on kuitenkin kesäjuhlat päättävä laulava kulkue, joka johdatetaan kaupungin läpi.

– Jos ei tule käymään torilla, kulkueen seuraamista ei kannata jättää väliin. Toivon, että karjalainen välittömyys näkyy ensi kesänä Seinäjoella.

Karjalan Liitto on perustettu jo sotien välisenä aikana, talvella 1940. Liitto oli yli 400 000 siirtokarjalaisen etujärjestö.

– 2000-luvulle tultaessa karjalaisen perinteen ja kulttuurin ylläpito sekä perinteen siirtäminen seuraaville sukupolville on ollut ja on yhä Karjalan Liiton toiminnassa keskeistä.

Hallenbergin mukaan kiinnostus karjalaisiin herää yleensä keski-iän kynnyksellä, ja karjalaisuus laajenee sitä mukaan, kun uudet ”varttikarjalaiset” havahtuvat juuriinsa.

– Olemme leimallisesti aikuisten liitto. Uusia jäseniä tulee sitä mukaan, kun keski-iässä kiinnostutaan omista juurista.

Nykyisin liitossa ja sen jäsenseuroissa on noin 30 000 jäsentä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu