Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautui viime vuonna ennätysmäärä henkilöitä, joiden arvioidaan joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa.
Maahanmuuttoviraston mukaan erityisen paljon uusissa asiakkaissa on pakkotyöhön joutuneita. He ovat työskennelleet erityisesti siivous-, ravintola- ja rakennusalalla, maatalouden kausityössä sekä yksityisen henkilön kotiapulaisena.
Lisäksi osa on painostettu prostituutioon ja osa pakkoavioliittoon.
Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin viime vuonna 123 henkilöä. Heistä 78 on joutunut Suomessa pakkotyöhön viittaaviin olosuhteisiin.
Uusista asiakkaista 15 on joutunut seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan, erityisesti prostituutioon painostamisen tai pakottamisen uhriksi. 23 asiakkaan arvioitiin olleen pakkoavioliitossa, ilmenee ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosikatsauksesta.
Viittä asiakasta oli käytetty hyväksi rikollisessa toiminnassa ja kaksi oli joutunut benefit fraud -ihmiskaupan uhriksi.
Benefit fraud -ihmiskaupassa uhri alistetaan ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, esimerkiksi äärimmäiseen köyhyyteen, jotta hyväksikäyttäjä voi ottaa itselleen uhrille maksettavat tuet ja ottaa uhrin nimissä vaikkapa pikavippejä.
Hyväksikäyttö on voinut tapahtua viime vuoden aikana, mutta apua on haettu myös ihmiskauppaan viittaaviin kokemuksiin, jotka ovat tapahtuneet vuosia sitten.
Hyväksikäytön taustalla on usein ollut uhrin oma lähipiiri tai muu viiteryhmä. Osassa tapauksia taustalla on saattanut olla järjestäytynyt rikollisuus, kun taas osassa hyväksikäyttäjä on ollut uhrin oma puoliso tai seurustelukumppani.
– Kyseessä on niin sanottu loverboy-ilmiö, jossa oma partneri alistaa uhrin toimimaan tahtonsa mukaisesti ja hyväksikäyttää häntä esimerkiksi prostituutiossa, pakkotyössä tai rikollisessa toiminnassa. Tekijöitä voi siis olla vain se yksi, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tiedotteessa.
Ihmiskaupan uhriksi joutuneista uusista asiakkaista 11 on arvioitu joutuneen uhriksi alaikäisenä. Kymmenessä tapauksessa uhri on kuitenkin hakeutunut auttamisjärjestelmään vasta tultuaan täysi-ikäiseksi.
– Toisinaan vie vuosia ennen kuin ihmiskaupan uhriksi joutunut henkilö uskaltaa kertoa kokemuksistaan tai tunnistaa itsensä ihmiskaupan tai yleensäkään hyväksikäytön uhriksi. Moni alaikäisenä hyväksikäytetty saattaa kertoa asiasta vasta täysi-ikäistyttyään, Tafari kertoo.
Tafarin mukaan joku saattaa havahtua vasta vuosia myöhemmin siihen, että on joutunut hyväksikäytetyksi ja haluaa sitten itselleen oikeutta ja apua.
Alaikäisten hyväksikäyttö Suomessa on liittynyt prostituutioon painostamiseen, pakkotyöhön ja pakkoavioliittoon.
Kaikkiaan viime vuonna auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 244 mahdollista ihmiskaupan uhria sekä kolme henkilöä, jotka toimivat todistajana ihmiskaupparikoksen esitutkinnassa tai tuomioistuinkäsittelyssä.
Uusista asiakkaista 123 oli joutunut hyväksikäytön kohteeksi Suomessa ja 121 Suomen ulkopuolella.
Suomessa hyväksikäytettyjen määrä on merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina. Vuonna 2019 ihmiskaupan uhreja otettiin asiakkaiksi 70. Vuonna 2018 määrä oli 52.
Ulkomailla uhriksi joutuneiden osuus uusista asiakkaista on vuosikausia ollut 60-70 prosenttia.
Viime vuoden lopussa auttamisjärjestelmän palveluissa oli yhteensä 916 henkilöä. Heistä 704 on mahdollisesti ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ja 212 heidän huollettavanaan olevia alaikäisiä lapsia.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut viisitoista vuotta. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa.