Korona lisäsi vain vähän toimeentulotuen tarvetta – eniten tuen tarve kasvoi nuorilla naisilla

Kuvituskuva. Arkisto/Tarja Heikkonen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi viime vuonna vain hieman verrattuna edellisvuoteen. Kasvua oli eniten perustoimeentulotukea saavissa nuorissa naisissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan yhteisen tutkimuksen mukaan perustoimeentulotuen tarve kasvoi eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

– Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi koko maan tasolla viisi prosenttia, mikä on odotettua vähemmän. Ensisijaiset etuudet ja esimerkiksi yrittäjille poikkeuksellisesti annettu oikeus työttömyysturvaan vaikuttaisivat turvanneen useimpien toimeentulon niin, ettei tarvetta turvautua viimesijaiseen tukeen syntynyt, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela tiedotteessa.

Eniten kasvoi 18-24 -vuotiaiden perustoimeentulotukea saavien naisten määrä, joka oli kymmenen prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019.

Perustoimeentulotuen väliaikaista epidemiakorvausta sai noin 230 000 henkilöä 154 000 kotitaloudessa. Korvausta saaneista kotitalouksista suurin osa oli yhden hengen kotitalouksia ja noin viidennes lapsiperheitä.

Euromääräisesti yhden hengen kotitalouksien osuus oli 54 prosenttia ja lapsiperheiden 42 prosenttia, koska korvaus maksettiin kotitalouden henkilöiden lukumäärän mukaan.

Kelassa helpotettiin toimeentulotuen hakukäytäntöjä ja myös kuntien sosiaalityötä viritettiin koronaepidemian takia. Uusia tukia asiakkaille olivat esimerkiksi päivystyspuhelin, keskitetty asiakasohjaus ja ohjauksen lisääminen matalan kynnyksen toimipaikoissa.

Muutamassa kunnassa vähävaraiset saivat ylimääräistä tukea kuten järjestöjen jakamia lahjakortteja.

Yhteistyö kuntien ja Kelan välillä parantui monissa kunnissa koronaepidemian aikana.

– Tutkimuksemme vahvistaa jo aiempia havaintoja, että sosiaaliturvajärjestelmä voi tarvittaessa toimia hyvinkin joustavasti ja ihmisten muuttuneisiin tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, sanoo tiedotteessa THL:n erikoistutkija Merita Jokela.

Suuri osa toimeentulotuen asiakkaista hoitaa asiansa sähköistesti.

– Kaikilla sosiaalityön asiakkailla ei kuitenkaan ole syystä tai toisesta osaamista käyttää älylaitteita tai pääsyä sellaisiin. Heille kasvokkaista asiointia on vaikea korvata etäyhteyksillä, Jokela toteaa.

Kelan toimipisteiden rajoitetut aukiolot lisäsivät viime keväänä sosiaalityön tuen tarvetta erityisesti monilla pienillä paikkakunnilla, kun kasvokkaista palvelua tarvitsevat toimeentulotuen asiakkaat kääntyivät hakemusten täyttämisessä sosiaalityöntekijöiden puoleen.

Kommentoi