Peräti 873000 suomalaisella on köyhyys- tai syrjäytymisriski – mitä se tarkoittaa?

Moni pienituloinen käy leipäjonoissa hakemassa ruokaa. Arkisto / Jussi Vehkasalo
Jussi Vehkasalo

Jussi Vehkasalo

Tilastokeskuksen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 873 000 suomalaista eli 16 prosenttia koko kotitalousväestöstä vuonna 2019. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen elinolotilaston ennakkotiedoista. Riskissä olevien määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä, muutos johtui ennen kaikkea pienituloisuuden kasvusta.

Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia.

Aineellinen puute tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotitaloudessa koetaan maksuvaikeuksia, vaikeutta selvitä yllättävistä menoista tai taloudella ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, televisioon, autoon tai esimerkiksi proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä. Aineellista puutetta voi olla myös se, ettei ole varaa viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä.

Suurin joukko köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on ainoastaan pienituloisia. Toiseksi yleisintä on kokea samanaikaisesti sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä. Pelkkä vajaatyöllisyys on kolmanneksi yleisintä.

Naisten köyhyys- tai syrjäytymisriski pieneni ja miesten kasvoi vuonna 2019. Naisista 15,9 prosenttia ja miehistä 16,2 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2019. Pitkällä aikavälillä naisten ja miesten välinen ero on kaventunut erityisesti iäkkäimpien naisten ja miesten pienituloisuuserojen kaventumisen vuoksi.

Viime vuoden alkupuoliskon aikana tehdyn haastattelukyselyssä kotitalouksista noin 73 prosenttia ilmoitti, että ne selviytyisivät yllättävästä suurehkosta menosta ilman ulkopuolista apua. Paras varautumiskyky on kahden aikuisen eläkeläistalouksilla, joista noin 91 prosenttia selviytyisi yllättävästä menosta. Heikoin varautumiskyky oli yhden huoltajan talouksilla (noin 47 prosenttia) ja nuorilla yhden hengen talouksilla (noin 56 prosenttia). Yllättävällä menolla tarkoitetaan yhden henkilön kotitalouden kuukausittaisen pienituloisuusrajan suuruista summaa, joka on viime vuosina ollut noin 1 200 euroa.

Pelkoa omasta taloudestaan kokevat sekä pieni- että suurituloiset – "Kansalaisten taloudellisia vaikeuksia ei pidä vähätellä"

Koronatartunnat ovat kurittaneet eniten pienituloisia, kertoo tuore raportti – Katso tästä, miten tartuntariski jakautuu ammattien kesken

Pakolliset menot voivat syödä jopa koko eläkkeen – moni eläkeläinen tekee siksi työtä

Riittääkö eläke elämiseen? Erityisesti naisilla huoli toimeentulosta

"Innostuksen puute on huolestuttavaa" – alle puolet suomalaisista innostuu työnsä tulevaisuudesta

Vain 15 prosenttia määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista palasi töihin pysyvästi – isoja eroja ammattiryhmien kesken

Köyhät yksinhuoltajaäidit pyrkivät estämään köyhyyden periytymisen vaikka oman hyvinvointinsa kustannuksella – THL:n tutkimuksessa löytyi asioita, joiden avulla arjesta selviää

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.