Yhdeksäsluokkalainen, tänä keväänä on haettava jatkokoulutukseen – Yhteishaku alkaa huomenna

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioon avautuu 23. helmikuuta ja jatkuu 23. maaliskuuta asti. Ulla Yliherne/Arkisto

Minna Harmaala

Tämän kevään yhdeksäsluokkalaisella on uusi velvollisuus: hänen on haettava jatko-opiskelupaikkaa ennen kuin perusopetuksen päättötodistus on kädessä.

Syynä on uusi oppivelvollisuuslaki, joka laajentaa oppivelvollisuutta siihen saakka kun nuori täyttää 18 vuotta tai hänellä on toisen asteen koulutus.

Laki tulee varsinaisesti voimaan elokuussa, mutta hakuvelvollisuus koskee tänä keväänä perusopetuksensa päättäviä nuoria jo nyt.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kohta alkavalla yhteishaulla on entistäkin suurempi merkitys, vaikka koulutukseen voi lain mukaan hakeutua myös muulla tavalla.

Toisen asteen yhteishaku alkaa tänä vuonna 23. helmikuuta ja päättyy 23. maaliskuuta kello 15. Nyt haetaan syksyllä 2021 alkaviin koulutuksiin. Samaan aikaan järjestetään haku myös muihin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin, joilla oppivelvollisuutta voi suorittaa.

Tieto mahdollisesta yhteishaussa saadusta opiskelupaikasta tulee aikaisintaan 17. kesäkuuta ja paikka pitää ottaa vastaan viimeistään 1. heinäkuuta 2021. Jos haluttuun koulutukseen on pääsykoe, paikan voi saada vain siihen osallistumalla.

Hakulomake ja ohjeet löytyvät Opintopolku.fi-sivustolta. Kevään yhteishaussa on tarjolla satoja vaihtoehtoja eri puolilla Suomea.

Hakulomakkeeseen voi laittaa korkeintaan viisi hakutoivetta mieluisuusjärjestyksessä. Kohteiden järjestystä voi vaihtaa ja koulutuksia voi lisätä tai poistaa koko sen ajan kuin haku on avoinna.

Oppivelvollisuuden laajeneminen tarkoittaa sitä, että vaikka ovi omaan hakukohteeseen ei yhteishaussa avautuisikaan, hakemista ei voi jättää siihen. Opiskelupaikkaa pitää hakea, kunnes paikka löytyy.

Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden oppilaitosten omissa jatkuvissa hauissa. Myös nämä koulutukset löytyvät Opintopolusta ja/tai oppilaitosten omilta verkkosivuilta.

Jos mitään muuta opiskelupaikkaa ei löydy, kotikunta ohjaa nuoren niin sanottuun nivelvaiheen koulutukseen. Termi sisältää "kymppiluokan", lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (Luva) ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (Valma).

Ensisijaisesti valtio toivoo nuoren hakeutuvan lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa tai vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden valmentavassa koulutuksessa Telmassa.

Samalla kun oppivelvollisuus laajenee, laajenee myös koulutuksen maksuttomuus.

Toisen asteen koulutuksessa opetus ja kouluruokailu ovat tähänkin asti olleet ilmaisia, mutta nyt maksuttomuus laajenee kattamaan myös muut kulut eli oppikirjat, materiaalit, työvälineet, ylioppilastutkintokokeet ja koulumatkat. Joissakin erityistapauksissa maksuttomia ovat myös majoitus- ja matkakustannukset.

Koulutus on maksutonta siihen saakka, kun opiskelija täyttää 20 vuotta. Maksuttomuuteen ei kuitenkaan ole oikeutta opiskelijalla, jolla on jo toisen asteen tutkinto eli vaikkapa ylioppilastutkinnon jälkeen "amikseen" siirtyvällä.

Korkeakoulut

Myös korkea-asteelle yhteishaku

Myös korkeakouluihin haetaan nykyisin yhteishaussa. Vuonna 2021 on kolme yhteishakua.

Ensimmäinen yhteishaku oli jo 7.1.—20.1.2021: Silloin avoinna oli haku ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin, taideyliopiston koulutuksiin sekä Tampereen yliopiston teatterityön koulutukseen. Koulutukset alkavat syksyllä 2021.

Toinen yhteishaku on 17.3.—31.3.2021: Haettavina ovat suomen- ja ruotsinkieliset koulutukset, jotka alkavat syksyllä 2021.

Syksyn 2021 yhteishaku on 1.9.—15.9.2021: Haettavina ovat korkeakoulujen koulutukset, jotka alkavat keväällä 2022.

Tilasto

Lähes kaikki hakeneet

Yhteishaku on ollut suosittu jo ennen hakuvelvoitetta: lähes kaikki perusopetuksen päättävät ovat hakeneet ja valtaosa on myös jatkanut opintojaan toiselle asteelle.

Viime vuoden yhteishaussa haki opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan yli 58 000 yhdeksäsluokkalaista, joista vajaa 57 000 tuli valituksi. Kaikkiaan 93,4 prosenttia hakijoista otti paikan vastaan.

Loppujen lopuksi vain harva ei jatka toiselle asteelle: Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2019 alle 18-vuotiaista peruskoulun päättäneistä vain 2,4 prosenttia eli vajaa 1 400 oppilasta ei jatkanut koulutuksissa. Vuotta 2019 tuoreempaa tilastoa aiheesta ei vielä ole julkaistu.

Lukiokoulutuksessa vuonna 2019 jatkoi 54 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa 40 prosenttia, kymppiluokalla 1 prosentti ja valmentavissa tai valmistavissa koulutuksissa 2 prosenttia.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.