Omakannan koronarokotustodistuksen pitäisi kelvata myös ulkomailla – Tällainen sähköisestä koronarokotustodistuksesta on tulossa

Omakantaan kehitetään sähköistä rokotustodistusta, joka otettaisiin ensin käyttöön vain koronarokotteelle. Timo Mustalampi

Minna Harmaala

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tänään tarkentanut, mitä kaikkia tietoja tulee uuteen sähköiseen koronarokotustodistukseen.

Todistukseen kirjataan tietoja muun muassa rokotetusta henkilöstä, rokotteesta ja sen antaneesta organisaatiosta. Todistuksen tiedot määritellään THL:n mukaan kansainvälisesti yhdenmukaisiksi, jotta se kelpaa todisteeksi myös esimerkiksi kansainvälisessä matkustamisessa.

Rokotustodistus tulee Omakanta-palveluun. Ensivaiheessa Omakantaan tulee vain koronarokotuksen tiedot, mutta myöhemmin sinne on tarkoitus kirjata tiedot myös muista ihmisen saamista rokotteista.

Paperisia rokotustodistuksia ei siis tulevaisuudessa enää tarvitse säilyttää. Halutessaan kuitenkin myös koronarokotetodistuksen saa paperiversiona.

Rokotustodistuksen tulosta Omakanta-palveluun uutisoi ensimmäisenä Uutissuomalainen helmikuun alussa.

Rokotteiden lisäksi on tavoitteena saada todistuksia jatkossa myös esimerkiksi laboratorio- ja muista tutkimuksista.

Rokotustodistus on tarkoitettu rokotetun ihmisen omaan käyttöön ja hän voi itse päättää, mitä sillä tekee.

Tällä hetkellä ei vielä ole tietoa, missä kaikissa tilanteissa koronarokotetodistusta tulevaisuudessa vaaditaan. Tästä ei THL:n mukaan ole yksimielisyyttä myöskään kansainvälisellä tasolla.

Käyttöön Omakannan rokotustodistus pyritään saamaan toukokuussa 2021.

Tämän onnistuminen vaatii kuitenkin vielä muun muassa muutoksia suureen osaan käytössä olevista potilastietojärjestelmistä tai vaihtoehtoisesti erillisen sovelluksen käyttöönottoa.

Tällä hetkellä rokotustietoja tallennetaan Kanta-palveluihin THL:n mukaan erilaisilla tavoilla, koska Suomessa on käytössä useita erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä.

Sähköisen koronarokotustodistuksen alustava kokonaiskustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa.

Summa muodostuu muun muassa Omakannan kehittämisestä, potilastietojärjestelmien kehittämisestä, mahdollisesta erillisjärjestelmän kustannuksista ja hankekustannuksista kuten viestinnästä.

Kommentoi