Sähköisten aineistojen kysyntä paisuu kirjastoissa ennätysvauhtia – palvelut ovat kuitenkin sekalaisia ja niitä yritetään nyt kohentaa

Kuvituskuva. Timo Seppäläinen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Kirjastojen sähköisten aineistojen eli e-aineistojen käyttö kipusi viime vuonna ennätyslukemiin.

Koronaepidemian aiheuttamat poikkeusolot siivittivät kasvua, mutta nouseva suunta on ollut nähtävissä jo vuodesta 2014.

Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa e-lehtien käyttö lisääntyi peräti 118 prosenttia, e-äänikirjojen käyttö 41 prosenttia ja e-kirjojen käyttö 20 prosenttia.

Myös muilla alueilla e-aineistojen suosio kasvoi silmissä. Esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa e-lehtien käyttö lisääntyi 151 prosenttia ja e-äänikirjojen 68 prosenttia.

Kehitys on ollut viime vuosina samansuuntaista ympäri Suomen. Vuosina 2014-2019 koko maan e-kirjojen lainaus nousi 336 prosenttia ja e-lehtien 390 prosenttia.

– Koronavuosi lisäsi selvästi suomalaisten kiinnostusta kirjastojen e-aineistoja kohtaan. Niitä on kuitenkin lainattu yhä enenevissä määrin jo viimeisen kuuden vuoden ajan, ja olen vakuuttunut, että kehitys jatkuu saman suuntaisena koronatilanteesta huolimatta, sanoo tiedotteessa Virva Nousiainen-Hiiri, Kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Helsingin kaupunginkirjastosta.

Nousiainen-Hiiri katsookin, että tasa-arvoiselle ja helppokäyttöiselle yhden luukun e-kirjastolle on suuri tarve.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kirjastojen digimediahanke tähtää yhteen digitaaliseen kirjastoon, jonne kaikilla on yhtäläinen pääsy ja, jota niin kirjastojen käyttäjien kuin niiden työntekijöiden on helppo käyttää.

Myös kustantajat saisivat käyttödataa entistä helpommin, ja tulonmuodostuksesta tulisi entistä läpinäkyvämpää. Hanke on tällä hetkellä selvitysvaiheessa, ja tuloksia odotetaan huhtikuun lopussa.

– Hankkeen onnistuminen määrittelee, millaisia kirjastojen kokoelmat tulevat olemaan 20 vuoden päästä, Nousiainen-Hiiri sanoo.

E-aineistojen käytön lisääntyessä kirjastoissa myös digitaalisten kirjojen ja lehtien tarjonta on paisunut huimaa vauhtia.

Kirjastojen e-aineisto on kuitenkin usealle eri palvelualustalle jakautunut sekamelska.

Saatavuus vaihtelee asuinkunnasta riippuen, ja e-aineistojen käyttäminen on asiakkaalle vaikeaa. Esimerkiksi kirjastojen sulkuaikana e-aineiston kasvaneeseen kysyntään ei voitu kaikilla alueilla vastata.

Yhden luukun e-kirjasto paitsi toisi kirjaston käyttäjät yhdenvertaiseen asemaan, myös helpottaisi kirjaston henkilökunnan työtä. Toimintaketjujen selkeytyessä työ nopeutuu ja kustannustehokkuus paranee.

– Uskon, että uudistus saadaan aikaan, sillä se hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhden luukun e-kirjasto edistää ennen kaikkea kotimaisen kirjallisuuden ja suomen kielen asemaa, Nousiainen-Hiiri sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.