Abit valmistautuvat kokeisiin karanteenissa

Omaehtoinen karanteeni turvaa ylioppilaskokeisiin pääsyä, vain oireeton voi osallistua

Ylioppilaskirjoitusten ohjeistus on tiukka, korona-oireinen ei kokeeseen pääse. Jussi Lopperi

Johanna Koskiahde

Ensi viikon tiistaina alkavat koronasta johtuen poikkeuksellisen monelle päivälle hajautetut ylioppilaskirjoitukset. Tutkinto alkaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeella. Matematiikan lyhyen ja pitkän oppimäärän kokeet on nyt sijoitettu eri päiville, samoin reaaliaineita on jaettu useammalle päivälle yksittäiseen kokeeseen osallistuvien määrän vähentämiseksi. Ylioppilastutkintolautakunta on suosittanut kokelaille omaehtoista kahden viikon karanteenia kokeen alla.

–Meidän tulee luottaa siihen, että oppilaat ymmärtävät noudattaa suositusta ja toimivat vastuullisesti. Myös siinä, että kokeeseen ei tulla, jos oireita ilmenee, summaa Nurmon lukion rehtori Pekka Manninen.

Maakunnan suotuisa epidemiatilanne tuo uskoa siihen, että kokeet onnistuisivat mahdollisimman monelta. Tiedossa ei ole abiturienttien altistumisia koronalle.

–Koulun on mahdotonta kontrolloida nuorten menemisiä. Jokaisen on itse kannettava vastuu asiassa. Vastuuttomalla käytöksellä tulee vaarantaneeksi kaikkien muidenkin kirjoituksiin osallistumisen, muistuttaa Kauhavan lukion rehtori Toni Uusimäki.

–On äärimmäisen tärkeää, että nuoret malttavat nyt mielensä ja pitävät lähikontaktit minimissä, jotta säästyvät oireilta juuri kokeiden alla. Meillä on tiedossa tiukka kahden viikon rutistus, korostaa Jalasjärven lukion rehtori Hannu Mäkynen.

Kauhavalla kirjoituksiin osallistuu enimmillään 52 abiturienttia. Uudet koulutilat ovat käytössä kapasiteettinsa äärille saakka, joten koronasta johtuvat tilavaatimukset tuottavat haasteita. Nurmon lukiossa koronavuoteen osuu poikkeuksellisen pieni kirjoittajien ikäluokka, noin 70 abia.

–Sopiva sattuma, että tänä vuonna kirjoittajia on parikymmentä normaalia vähemmän. Terveysturvalliset tilat eivät ole meillä ongelmana, vaan ensimmäisenä raja tulee vastaan valvojien määrässä ja saatavuudessa, Manninen sanoo.

Korona vaikuttaa nyt kolmansiin ylioppilaskirjoituksiin. Kokonaisuutena kirjoitusten järjestäminen poikkeusaikana käy jo rutiinilla, sekä henkilökunnan että oppilaiden osalta. Korona-oireisille ei kuitenkaan pystytä järjestämään koetilaa.

-Meillähän on normaalisti erityistarpeita omaaville kokelaille tilat. Mutta koronan kohdalla tarvittaisiin järjestelyitä eristettyä kulkureittiä myöden. Toteutus kaikkineen ovat mahdottomia järjestää näillä resursseilla, sanoo Mäkynen.

Tilanne on jatkunut niin pitkään, että se on opettanut ihmisiä tunnustamaan tosiasiat.

-Kokeeseen ei ole pääsyä, jos flunssaoireita ilmenee. Näistä tilanteista keskustellaan ja haetaan kestävä ratkaisu. Tähän on kuitenkin lukioilla selkeä toimintamalli, summaa Manninen.

Jos kokelas joutuu jättämään tutkinnon kesken, hän voi hakea ilmoittautumisen mitätöintiä ja osallistua kokeeseen seuraavalla tutkintokerralla. Ylioppilastutkinnon peruuntuminen kokonaan, koulun tai valtakunnan tasolla, on rehtoreiden mielestä erittäin epätodennäköistä. Tilannetta seurataan päivä kerrallaan, mutta koska tutkinnolla on vaikutuksia pitkällä tähtäimellä useisiin yhteiskunnan toimintoihin ja jatkuvuuteen, kynnys peruuttamiseen on todella korkea.

-Näköpiirissä ei ole mitään viitteitä niin rajusta päätöksestä. Kokeiden peruminen vaikuttaisi todella laajasti esimerkiksi jatko-opiskeluihin ja armeijaan siirtymiseen, toteaa Uusimäki.

Nykyään tutkinnon suorittavista 90 prosenttia hajauttaa tutkintonsa suorittamisen kahteen tai kolmeen tutkintokertaan. Ylioppilaaksi valmistumisen siirtyminen ei siis ole nykypäivänä tavatonta. Tämä toivottavasti osaltaan helpottaa sitä pettymystä, mikä abiturientille koronaoireiden ilmaantumisen aiheuttamasta tutkinnon siirtymisestä mahdollisesti seuraa.

Kommentoi