PAIKALLISIA UUTISIA: Metsitystuki kannustimena hiilinielu-talkoisiin

Käynnissä useita jouto- ja turvealueiden metsitykseen liittyviä hankkeita

Käytöstä poistuvien turvealueiden muuttaminen kosteikoiksi on yksi ennallistamistoimenpide, toteavat Risto Lauhanen ja Kari Laasasenaho SeAMKista. Johanna Koskiahde

Yksityisiä maanomistajia kannustetaan nyt ilmastotalkoisiin valtion tukeman metsityksen kautta. Tukea voi hakea maaliskuusta alkaen. Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan, Seinäjoen ja Kurikan alueilla on hehtaareissa arvioituna eniten metsittämistä odottavia joutoalueita, joista osa on turvesuonpohjaa. Turvesuonpohjia on maakunnassamme koko maan mittakaavassa toiseksi eniten, Pohjois-Pohjanmaan jälkeen.

Metsäkeskuksen kolmivuotinen ”Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi” -hanke kartoittaa metsitykseen käypiä alueita ja jakaa metsänomistajille tietoa metsityksestä.

-Maatalouskäytöstä poistuneita peltoja ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia on runsaasti. Hehtaareissa arvioituna Kauhavalla noin 740, Seinäjoella 650 ja Kurikassa 590. Nämä taloudellisesti kannattamattomat joutoalueet saadaan metsittämällä hyötykäyttöön tuottamaan puuta. Samalla ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut lisääntyvät, selvittää Mira Isoniemi Suomen Metsäkeskuksesta.

Maaliskuussa Metsäkeskus avasi odotetun joutomaiden metsitystuen haun. Tukikriteerit tosin muodostuivat varsin tiukoiksi.

–Esimerkiksi merkittävästi vesakoituneet alueet rajautuvat pois, selvittää Isoniemi.

Entiset peltomaat ovat puustonkasvultaan parhaiten kasvavia metsämaita ja siten metsätaloudellisesti hyvä sijoitus. Metsitys myös lisää paitsi hiilensidontaa, myös luonnon monimuotoisuutta, sillä ajan saatossa ravinteikkaille kohteille voi syntyä lehtomaista kasvillisuutta. Jokaista niittyä ja notkelmaa ei kuitenkaan olla metsittämässä.

Taloudellisesti kannattamattomat joutoalueet saadaan metsittämällä hyötykäyttöön tuottamaan puuta. Samalla ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Mira Isoniemi

–Kohteen valinnassa huomioidaan myös ympäristön monimuotoisuus- ja maisema-arvot, Isoniemi sanoo.

Perusteellinen suunnitelma ja metsäasiantuntijan apu ovat hakemuksen teossa tarpeen. Metsityksen voi aloittaa tukipäätöksen saatuaan, ja työn aloittamiseen on päätöksen jälkeen aikaa seuraavat kaksi vuotta. Peltomaiden metsitys vaatii sitoutumista heinäntorjuntaan useamman kesän ajaksi. Itsekseen metsä ei peltomaalle nouse, vaan taimet, isotkin, tukehtuvat heinän alle.

–Metsitys on vaativa työ, joka kannattaa suunnitella huolellisesti. Tuki on jaettu istutusvaiheen kustannuskorvaukseen ja hoitopalkkioon, ja työn toteutusta seurataan jatkossa, Isoniemi selvittää.

Turvetuotantoa ollaan ajamassa vauhdilla alas ja samanaikaisesti käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden metsitystä ja muuta jälkikäyttöä tutkitaan useiden hankkeiden kautta. Etelä-Pohjanmaalla on energiaturvetuotannossa noin 15 000 hehtaaria suota, joista arviolta puolet poistuu käytöstä. Turvetuotantoalueilla, joilla turpeen nosto jää kesken, on omat haasteensa puuston kasvatuksessa.

–Tuhkalannoituksen turvin saadaan kyllä näillekin alueille aikanaan tukkimetsä kasvamaan, mutta ilman työtä ne eivät kunnon puustoa tuota. Metsityksen näkökulmasta näillä alueilla olisi parasta suorittaa turpeen nosto loppuun ennen metsitystä, Isoniemi toteaa.

SeAMK on mukana maa- ja metsätalousministeriön 1,1 miljoonalla eurolla rahoittamassa TURNEE-hankkeessa, jossa haetaan ratkaisuja päästöjen hallintaan ja hiilinielujen kasvattamiseen turvemailla.

–Hankkeessa selvitetään uusien mittauksien ja mallinnuksen avulla, kuinka paljon maa- ja metsätalouden päästöjä voitaisiin pienentää reheviä turvemaiden metsiä ennallistamalla ja kuinka paljon nieluja voitaisiin kasvattaa metsittämällä tai ennallistamalla käytöstä poistettuja turvetuotantoalueita. Lisäksi hanke tutkii turvemaiden vesiensuojelua, kertoo Risto Lauhanen SeAMKista.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa tukeva tutkimustoiminta ja ilmastoasiat huomioivien ratkaisujen löytäminen soiden jälkikäytölle ovat tärkeitä.

–Ruokamaakunnassa me lähdemme kuitenkin siitä, että turvemailla on tärkeä rooli eteläpohjalaisen ruokaketjun tukena ja viljelykelpoisia maita ei metsitetä, korostaa Lauhanen.

Kommentoi