Ovatko herkemmin tarttuvat muuntovirukset vaikuttaneet Koronavilkun laskelmiin? – Näin sovellus laskee, kenelle altistumisvaroitus lähtee

Koronavilkku ilmoittaa, jos altistus on sen laskelmien mukaan voinut tapahtua. Pia Lyy

Minna Harmaala

Muuntuneet koronavirukset tarttuvat alkuperäistä herkemmin, mutta Koronavilkku-sovelluksen altistumisilmoituksiin tämä ei vaikuta.

– Olemme arvioineet, että muuntovirukset eivät tässä kohdassa edellytä muutoksia käytössä olevaan tapaan, jolla koronavilkku arvioi altistumisen todennäköisyyden, kertoo tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

– Pitää varmistaa tasapaino sen välillä, että altistumisilmoitus tulee kaikille, jotka ovat altistuneet, ja sen, että se ei saisi tulla kenellekään, jolla ei ole ollut riskiä altistua, Yrttiaho sanoo.

Koronavilkun ilmoituksen vuoksi on tehty ennätysmäärä oirearvioita – Sovellukseen kirjataan nyt noin joka viides tartunta

Julkisuudessa on paljon puhuttu 15 minuutista altistumisen rajana. Koronavilkussa ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista aikarajaa, kertoo yksi sovelluksen kehittäjistä, teknologia-asiantuntija Sami Köykkä Solitasta.

– Koronavilkku tarkistaa altistumisen todennäköisyyden käyttäen kolmea parametria, joista aika on yksi. Ei ole kiinteää aikaa, että yli 15 minuutti olisi altistuminen ja alle 15 minuuttia ei. Siinä on liukuva todennäköisyys, joka kasvaa sitä mukaa kuin altistumisaika kasvaa.

Toinen tekijä on etäisyys sairastuneesta (hyvin lähellä, lähellä, kaukana).

– Kolmantena on ihmisen tartuttavuus eli onko hänellä juuri ollut oireiden alku kahden päivän sisällä, jolloin ihminen on tartuttavimmillaan, Köykkä toteaa.

Koronavilkku tunnistaa myös tapaukset, joissa oireiden alusta on yli kaksi päivää. Mitä pidempään on kulunut oireiden alusta, sitä pienempi todennäköisyys altistumiselle lasketaan.

– Näistä lasketaan kertolaskulla lopullinen todennäköisyys, jonka perusteella Koronavilkku päättelee, täytyykö antaa varoitus vai ei. Parametreja tarkastellaan jatkuvasti, Köykkä kertoo.

Koronavilkun antamia ohjeita on Sami Köykän mukaan muutettu viimeksi viime viikolla. Ohjeita on muutettu, koska myös kansallisen testausstrategia on muuttunut. Tämä tarkoittaa, että altistusilmoituksen saatuaan pitäisi hakeutua testiin, vaikka oireita ei olisikaan.

– Kunnat ja sairaanhoitopiirit päättävät, miten toteuttavat uutta testausstrategiaa. Oireet eivät välttämättä ole alkaneet, kun altistumisilmoitus tulee tai voi olla, että koronavirustauti voidaan sairastaa oireetta. Matalampi kynnys testaukseen voi johtaa siihen, että yhä useampi tartunta tunnistetaan ajoissa, mikä katkaisee tartuntaketjun, Aleksi Yrttiaho sanoo.

Koronavilkku toimii tällä hetkellä hyvin luotettavasti, Sami Köykkä sanoo. Hänen mukaansa aiemmat ongelmat ovat johtuneet puhelimen asetuksista, tarkemmin sanoen joidenkin puhelinten virransäästötila on aiheuttanut katkoksia.

– Olemme tehneet lukuisia päivityksiä ja korjauksia. Nykyisin näyttää, että suurimmalla osalla Koronavilkku toimii normaalisti.

Koronavilkkua kannattaa Köykän mukaan silti itse avata silloin tällöin, jotta varmistaa sen luotettavan toiminnan.

Suomen Koronavilkku on nyt yhteensopiva useiden eurooppalaisten koronasovellusten kanssa – Mutta ei vieläkään Viron HOIA-sovelluksen kanssa

Koronavilkusta julkaistiin versio 2.0 – merkittävä uusi ominaisuus

Suojaako koronarokote muuntoviruksilta? Kestääkö karanteeni 14 vai 10 päivää? –  Lääkäri vastaa useasti esitettyihin kysymyksiin ja kertoo, miten koronavilkkuun pitää nyt reagoida

Kommentoi