Hus: Näin koronatartuntoja voi ehkäistä kotona – Virus voi lymyillä yleisesti kosketulla kodin pinnalla jopa kolme päivää

Kuvituskuva. Piia Kaipainen

Minna Harmaala

Suuri osa koronavirustartunnoista saadaan kotona, mutta kotitartuntoja voi myös ehkäistä.

Husin osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila ja suunnittelija Päivi Liljendahl Hus Asviasta kertoivat perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, kuinka jatkotartunnoilta voi kotona välttyä.

– Olisi hyvä, että vain yksi aikuinen perheestä hoitaisi sairastunutta henkilöä. Olisi hyvä, että tämä henkilö ei kuuluisi riskiryhmiin, ohjeisti Anttila.

Sama pätee myös silloin, jos tartunnan saanut on lapsi.

Anttila totesi, että vieläkään ei ole täysin varmaa selvyyttä siitä, miten koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen.

Husin kotitartuntojen ehkäisyohjeet perustuvat siihen nykykäsitykseen, että tärkein tartunnan tapa on pisaratartunta ja että myös aerosoli- ja kosketustartunnat ovat mahdollisia.

– Tiedetään, että suotuisissa olosuhteissa virus voi selvitä tartuntakykyisenä (pinnoilla) 1–2 vuorokautta, Anttila kertoi.

Päivi Liljendahl kertoi, että koronavirus säilyy pahvilla elinkelpoisena 24 tuntia, metallilla 48 tuntia ja muovilla jopa 72 tuntia. Ovenkahvassa virus voi siis lymyillä pari vuorokautta ja valokatkaisijassa jopa kolme.

Koronatilanne on nyt pahin Husin mittaushistoriassa – Koronatartunnat kasvavat nyt aivan kaikissa ikäryhmissä, teho-osastolla kuolee yhä suurempi osa potilaista

Alla Husin vinkit perheenjäsenien tartuntojen ehkäisyyn.

Eristäminen on kotioloissakin paras tapa välttää jatkotartunnat. Koronavirusta on löydetty sairastuneiden käytössä olleista potilashuoneista ja WC-tiloista.

Joten jos mahdollista, sairastuneen pitäisi oleskella eri tiloissa kuin muiden kodin asukkaiden. Muiden ei pitäisi nukkua samassa sängyssä kuin sairastunut.

Sairastuneella olisi hyvä olla omat WC- ja suihkutilat.

Sairastunut ei saa liikkua kodin ulkopuolella, kuten taloyhtiön pesutiloissa. Myöskään muiden samassa taloudessa asuvien ei pidä lähteä kodista eikä vieraita pidä kutsua.

Jos sairastuneen ei ole mahdollista oleskella muista perheenjäsenistä erillään, niin hänen kuin muiden samassa tilassa olevienkin pitäisi käyttää maskia.

Maskilla voidaan merkittävästi lyhentää matkaa, jonka koronavirusta sisältävä lentää. Yskäisyssä pisarat voivat mallinnusten mukaan lentää jopa 4 metrin päähän, aivastuksessa jopa 7–8 metriä.

Tartuntariskiä voidaan pienentää myös tehostamalla ilmanvaihtoa. Hyvä tapa on ikkunoiden avaaminen.

Käsihygieniasta huolehtiminen on sekin ensiarvoisen tärkeää.

Sairastunutta hoitavan perheenjäsenen pitäisi pestä kädet huolellisesti aina, kun on koskenut sairastuneeseen tai tämän käytössä olleisiin asioihin, kuten nenäliinoihin tai muihin roskiin, tai esimerkiksi liinavaatteisiin ja likapyykkiin.

Käsien pesemisen jälkeen on hyvä vielä käyttää desinfioivaa käsihuuhdetta, sillä Veli-Jukka Anttilan mukaan desinfiointiaineet tepsivät hyvin koronavirukseen.

Myös kodin hygienian merkitys korostuu, kun talouteen kuuluu koronapotilas.

Käytetyt nenäliinat pitää laittaa suoraan roskakoriin. Sairastuneella tulisi olla oma roskis ja sen kansi pitäisi pitää tiiviisti suljettuna myös silloin, kun roskia viedään yleiseen roska-astiaan. Roskat pitäisi viedä ulos tavallista tiheämmin.

Kun sairastuneen likapyykkiä käsitellään, pitää välttää sen pöllyttämistä. Liinavaatteille riittää pesu 60–90 asteessa. Myös sairastuneen käyttämät astiat voi pestä normaalisti tiskikoneessa.

Vessassa pitäisi joko käyttää paperipyyhkeitä tai kaikilla perheenjäsenillä pitäisi olla oma käsipyyhe, joka vaihdetaan päivittäin. Myös tiskipyyhkeet pitäisi vaihtaa joka päivä. Tiskipyyhkeen kannattaisi olla mikrokuitua, jonka terävät kuidut vangitsevat lian sisäänsä.

Siivouksessa riittää pääosin normaali siivoustiheys, mutta sairastuneen käyttämä WC-tila tulee puhdistaa päivittäin. Vessaa siivotessa pitäisi välttää roiskeita.

Eniten kannattaa puhdistaa sellaisia kodin pintoja, joihin usein kosketaan: valokatkaisijat, ovenkahvat, kaappien vetimet ja jääkaapin, uunin, mikroaaltouunin, kahvinkeittimen sekä vedenkeittimen kahvat, ruoka- ja tiskipöytä, tuolien selkä- ja käsinojat, kaukosäätimet, tietokoneen hiiri ja näppäimet, älypuhelin.

Siivouksessa on tärkeää käyttää aina puhtaita välineitä.

– Mikrokuituvälineet ovat sellaisia, että ehdottomasti suosittelen kotisiivoukseen. Kun kotiin hankkii hyvät siivousvälineet, siivous on helppoa ja lopputulos on hyvä, sanoi Päivi Liljendahl.

Mikrokuitu irrottaa hyvin pölyä ja poistaa tehokkaasti rasvaa.

Kun siirtyy pyyhkimään uutta pintaa, pitäisi muistaa aina kääntää liinasta puhdas puoli, jotta ei siirrä likaa paikasta toiseen.

Siivouksessa olennaisen tärkeää on valita puhdistusmenetelmä pinnan likaisuuden perusteella. Vähän likaiselle pinnalle riittää pyyhkiminen nihkeällä mikrokuituliinalla, mutta etenkin pesutiloissa joutuu käyttämään runsaasti vettä, mekaniikkaa ja kemikaaleja. Märkäpuhdistuksen jälkeen pinnat on tärkeää kuivata.

Siivousta voi tehostaa desinfiointiaineella.

Siivouksen jälkeen siivousvälineet pitää puhdistaa huolella käytön jälkeen: mopin varsi, käyttöliuospullojen ulkopinta, pesuharjat, kodinhoitohuoneen pinnat kuten pesuallas, ja niin edespäin. Kestosuojakäsineet pestään, kertakäyttöiset heitetään sekajätteeseen.

Mikrokuitukankaat pestään käytön jälkeen vähintään 60 asteessa joko pelkästään mikrokuitua sisältävässä koneellisessa tai muun pyykin seassa pesupussissa. Huuhteluainetta ei tule käyttää, jotta kuidut pysyvät terävinä.

Tehohoitoon joutuneita työikäisiä yhdistää yleinen riskitekijä, jota ei ole THL:n listalla – Koronamuunnos vie Husin teholle nyt entistä nuorempia ja perusterveempiä

"Eihän tämä hyvältä näytä" – koronatilanne erityisen vaikea Helsingissä ja Uudellamaalla

Näin rajoitukset tiukentuvat maanantaina: Tilojen sulku laajenee koko Uudellemaalle, yläkoululaisetkin etäopetukseen...

Kommentoi