Tulvahuippua odotetaan kuun loppuun

Keväinen lämpö pistää sulamisvedet liikkeelle

Hirvijärven täyttökanava on sula ja valmiina tulvavesien virtaamaan. Johanna Koskiahde

Johanna Koskiahde

Tämän kevään tulvahuippua odotetaan Etelä-Pohjanmaan alueelle maalis-huhtikuun vaihteeseen. Pohjanmaan eteläosien joet voivat saavuttaa kevään tulvahuippunsa jo ensi viikon alussa, Kyrönjoki ja Lapuanjoki pääsiäisen aikana.

– Lumimäärät ovat nyt samaa luokkaa kuin tulvakeväinä 2013 ja 2018, jolloin tulvat olivat Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla keskimääräistä selvästi suurempia, harvinaisempia kuin 20 vuodessa toistuvia. Tuolloin sulaminen tapahtui nopeasti ja sateitakin saatiin, selvittää johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Jokien jään paksuudet ovat keskimäärin 30–50 cm, mikä vastaa pitkän ajan keskiarvoja. Jäät ovat kuitenkin keskimääräistä heikompia, sillä kovaa teräsjäätä on vähän.

Ratkaisevaa tilanteen kehittymisen kannalta on nyt se, millaiseksi säätila muuttuu seuraavina viikkoina.

– Lämpötilat ja sulamisen nopeus sekä sademäärät vaikuttavat tuleviin virtaamiin oleellisesti. On vaikea sanoa edes sitä, tullaanko kohtaamaan yksi vai kaksi tulvahuippua. Jos välillä saadaan yöpakkasia, tilanne helpottuu, summaa Haukilehto.

Vesitilannetta seurataan nyt tarkasti ELY-keskuksen toimesta. Jokien ja järvien mittauspisteet tuottavat tietoa joka tunti, tilanteen edetessä jatkuvasti. Jääpadot aiheuttavat harvoin ongelmia Lapuanjoella, mutta Kyrönjoen alajuoksulla jäätilannetta seurataan tarkasti muun muassa jäämittauksilla, maastokäynnein ja riistakameroiden avulla.

Lumimäärät ovat nyt samaa luokkaa kuin tulvakeväinä 2013 ja 2018, jolloin tulvat olivat Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla keskimääräistä selvästi suurempia.

Katja Haukilehto

– Reagointiaikaa kevättulvatilanteen eskaloituessa jää yleensä muutamia päiviä. Toisin kuin yllättäen iskevien runsaiden sateiden aiheuttamien syystulvien kohdalla, kevättulvissa lumimäärä antaa osviittaa tilanteen kehittymisestä ja mahdollistaa ennakoinnin. Lisäksi lumi yleensä lähtee sulamaan tiivistyen ensin paikallaan, ja vasta ojien ja pienten jokiuomien sulaessa vesi pääsee sitten etenemään massoittain suurimpiin jokiin, selvittää Haukilehto.

Tekojärvet toimivat tulvavesien säännöstelyssä avainasemassa. Seinäjoen seudulla niiden kapasiteetti on riittävä, normaalikeväisin. Tekojärvien varastointitila pyritään käyttämään vasta suurimman tulvahuipun aikana joen virtaaman hillitsemiseksi. Viimeksi vuoden 2018 keväällä vettä oli juoksutettava Ilmajoella myös pengerretyille peltoalueille.

– Tällä hetkellä Kyrönjoen vesistöalueella esimerkiksi Kyrkösjärven ja Kalajärven tekojärvien sekä Lapuanjoen vesistöalueella Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien pinnat ollaan laskemassa mahdollisimman alas. Samoin Kuortaneenjärven padon kaikki säännöstelyluukut on avattu, listaa Haukilehto.

Riskialueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien on syytä varautua tulevaan.

– Tekstiviestiryhmän kautta pystymme tarvittaessa tiedottamaan nopeasti pengerrysalueiden asukkaita vaarasta.

Suurten tulvien varalta pidettiin viime viikolla laaja kolmen maakunnan tulvaharjoitus, jossa mukana oli noin sata osallistujaa kunnista, pelastuslaitoksista, ELY-keskuksesta ja vesivoimayhtiöistä. Lisäksi valtakunnallisesti merkittävien tulva-alueiden joukkoon listattujen Lapuan- ja Kyrönjoen vaikutuspiireihin on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma, joka on toukokuuhun saakka, kommentoinnille avoinna.

– Kehitämme tulvariskien hallintaa etsimällä keinoja pienentää tulvariskiä ja tulvista aiheutuvia vahinkoja. Kaavoituksella ja kiinteistöjen sijoittamisella pystytään estämään suuria vahinkoja. Myös järvien säännöstelyn muutosmahdollisuuksia ja veden pidättämistä valuma-alueilla on selvitetty, Haukilehto kertoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.