Pääkirjoitus: Liian hulluja ideoita ei ole

Kulttuuritapahtumien peruminen harmittaa kaikkia, jotka yli vuoden tauon jälkeen olivat odottaneet vapaampaa kesää, ihmisten tapaamisia, kokemuksia ja maskittomuutta. Vaikutukset ulottuvat kuitenkin laajemmalle kuin ihmisten harmistukseen.

Kuten kaikki jo tietävät, Seinäjoki on vahvasti tapahtumien kaupunki. Niillä on keskeinen rooli alueen imagon ja brändin muodostumisessa sekä koko alueen vetovoimaisuuden lisääntymisessä. Ne ovat kiinteä ja välttämätön osa kaupungin elinvoimaisuutta. Sen koronatilanne on hyvin osoittanut. Yli vuoden jälkeen on mahdollista tehdä valistuneita arvioita sekä faktoihin perustuvia tutkimuksia siitä, miten monilla eri tavoilla tapahtumat ovat merkittäviä kaupungille ja koko maakunnalle.

Kuntaliitto arvioi, että Seinäjoella taloudelliset tappiot nousevat noin 35 miljoonaan euroon, kaupungin suunnalta vertailuluku vuodelta 2016 on 30 miljoonaa. Tässä arvioissa on vain kesätapahtumat, päälle tulevat messut sekä muut kulttuuritapahtumat, pienet ja isot.

Tapahtumien välittömät ja välilliset vaikutukset ovat siis yhteensä useita kymmeniä miljoonia euroja, päälle vielä voi lisätä julkisen sektorin antaman tuen.

Tapahtumien työllistävää vaikutusta ei ole Seinäjoella koskaan laskettu. Vertailuksi kelvannee tässä tilanteessa Oulussa vuonna 2018 valmistuneen tutkimuksen (Kulttuurifestivaalien aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla) arvio, joka oli 221 henkilötyövuotta.

Voi siis olettaa, että kesätapahtumat näkyvät myös yritysten ennusteissa ja budjeteissa koko maakunnassa. Suurimmat vaikutukset tulevat kävijöiden ostamien palveluiden kautta. Festivaalit tuovat lisää asiakkaita alueen ravintola- ja majoituspalveluille, mutta myös vähittäistavarakauppaan, huoltoasemille, liikennepalveluihin, eli käytännössä ihan kaikkeen. Tapahtumat siis muuttavat talouden toimintarakennetta hetkellisesti merkittävällä tavalla ja vuosittaisten tapahtumien kohdalla niitä pidetään osana monen yrityksen pitkänlinjan toimintasuunnitelmaa, esimerkiksi investointien kohdalla.

Poreammeita terasseille, hiekkaranta Kauppatorille, benjihyppyä Lakeudenpuistoon, liukumäki Joupiskalle.

Taloudelliset vaikutukset eivät heijastu luonnollisestikaan vain omaan maakuntaan, sillä tapahtumajärjestäjät tekevät ostoja muilta toimialoilta. Siten jokaisen seinäjokelaisenkin tapahtuman peruminen vaikuttaa niin valtakunnallisesti kuin jopa maailmanlaajuisesti.

Ilahduttavaa on kasvanut kotimaan matkailu, johon tuleekin nyt ottaa koko maakunnassa vahva ote. Elämykset, palvelut, viihtyisyys ja saavutettavuus pitää olla sillä tasolla, että Seinäjoen vetovoimaisuutta voidaan näinä aikoina pitää edelleen yllä monipuolisilla tavoilla. Edelleen, eikä syytä, keskusteluun nousevat ne vetovoimaiset leikkipuistot, maauimalat, rinnekeskusten kesärinteet ja -liukumäet. Nyt on aika pohjalaiselle yrittelijäisyydelle, luovuudelle, rohkeudelle ja heittäytymiselle. Täällä on aina ollut suurta ja komiaa, nyt se pitää valjastaa matkailun näkökulmasta. Mitä suurempaa ja erikoisempaa sitä parempi. Poreammeita terasseille, hiekkaranta Kauppatorille, benjihyppyä Lakeudenpuistoon, liukumäki Joupiskalle. Mitä tahansa keksittekään, liian hulluja ideoita ei ole olemassakaan.

Laura Kaski, Seinäjoen Sanomien päätoimittaja

Kommentoi