Hirvieläinonnettomuudet tuplaantuvat huhtikuusta toukokuuhun – reviiritaistelut ajavat metsäkauriita teille

Metsäkauriita sänkipellolla. Arkisto/ Jussi Murtosaari
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Hirvieläimet lähtevät liikkeelle talven jälkeen ja varsinkin metsäkauriit aiheuttavat toukokuussa paljon onnettomuuksia.

Hirvieläinkolarit ovat lisääntyneet joka vuosi, ja viime vuonna sattui yli 14 000 hirvieläinonnettomuutta, mikä on jälleen uusi ennätys. Ilman koronan vaikutuksia liikenteeseen erityisesti viime keväänä määrä olisi voinut olla vieläkin suurempi.

Valkohäntäpeurojen kanssa tapahtui yli 7 000 ja metsäkauriiden kanssa yli 5 000 kolaria. Näiden eläinten osuus onnettomuuksissa on koko ajan kasvanut.

Hirvien osuus onnettomuuksissa on puolestaan laskenut ja viime vuonna sattui 1 500 hirvikolaria. Onnettomuuksia sattuu erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, kertoo vakuutusyhtiö Fennia.

Metsäkaurisonnettomuudet kuukausittain vuonna 2020. Tilastokeskus

Loppuvuodesta varoitetaan usein hirvieläimistä ja se onkin tilastojen valossa kaikkein onnettomuusaltteinta aikaa, toteaa Fennian ajoneuvovakuutuksista ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen tiedotteessa.

– Keväällä on kuitenkin syytä olla erityisen tarkkana tien päällä, sillä onnettomuuksia sattuu toukokuussa tuplasti huhtikuuhun verrattuna, Pöyhönen muistuttaa.

Onnettomuuksien suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen.

Sen lisäksi, että valkohäntäpeurat, metsäkauriit ja hirvet liikkuvat paljon ravinnon perässä, erityisesti metsäkauriit ajautuvat teille reviiritaisteluiden seurauksena.

Muita syitä eläinten liikkumiselle keväisin tiettyyn aikaan on lisäksi vasojen jääminen omilleen keväällä, jolloin ne saattavat hortoilla teille.

Myös hirvieläinonnettomuuksista maksettavien korvausten määrä kasvaa jatkuvasti. Viime vuonna Fennia korvasi yli 1 400 vahinkoa, keskimääräinen korvaus oli noin 3 500 euroa. Yhteensä näitä vahinkoja yhtiö korvasi noin 5,5 miljoonalla eurolla.

Metsäkauriit, valkohäntäpeurat ja hirvet onnettomuuksissa kuukausittain vuonna 2020. Tilastokeskus

Asian ajankohtaisuudesta Pöyhönen kertoo oman kokemuksen kautta.

– Olin vastikään illalla ajamassa kotiin moottoripyörällä ja näin matkalla ainakin 15 metsäkaurista, usein nautiskelemassa keväästä viereisillä pelloilla ja osa tuloillaan tielle. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin, Pöyhönen huomauttaa.

Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka.

Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset ovat 80 tai 100 kilometriä tunnissa. Pöyhönen muistuttaa, että hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat merkit sijoitetaan harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa tilastojen mukaan liikkuu enemmän hirvieläimiä. Silloin kannattaa vähentää nopeutta.

Eläinonnettomuuksissa kuoli viime vuonna kolme ihmistä ja 146 loukkaantui. Loukkaantuneiden määrä on laskenut viime vuosina.

Hirvieläinonnettomuudet 2017–2020. Tilastokeskus

Kommentoi