Pääkirjoitus: Jokaisella työllä on väliä

Viime viikolla julkaistiin haku Seinäjoen Sanomien muuttumisleikkiin. Olen luonnollisesti lukenut viime aikoina paljon siihen hakevien ilmoituksia ja liikuttunut niistä. Voin heti alkuun sanoa, että olisin halunnut valita teistä ihan jokaisen. Hakijat olivat eri-ikäisiä ihmisiä, erilaisissa tilanteissa elämäänsä. Jokainen yhtä tärkeä. Osa ilmoitti itsensä, kertoen, että on väsynyt jo itseensäkin, väsynyt peilikuvaansa, väsynyt raskaiden elämäntilanteiden lipuessa ohi. Toiset ilmoitti mukaan työkaverit tai perheenjäsen. Yleensä siksi, että ihminen pyytää niin harvoin mitään itselleen, mutta on valmis aina antamaan toisille.

Muodonmuutos on luonnossa nimellä metamorfoosi eli se, kuinka esimerkiksi toukasta tulee perhonen, ja sitähän tuo muuttumisleikkikin yhdellä tapaa on. Kauniiksi tulemista, uudistumista. Se on sitä, että vaikeidenkin hetkien keskellä voi tuntea itsensä taas tärkeäksi, ihmisarvoiseksi ja huomioiduksi.

Liikutuin siitä, miten pienellä asialla voi olla merkitystä. Samalla jäin miettimään, miten moninainen voi olla jonkun ammattiryhmän vaikutus. Kampaajalla tai kosmetologilla ei välttämättä käydä laittamassa kuntoon vain hiuksia, vaan koko sielua. Sisään mennään yhtenä ja ulos tullaan toisena; ryhti ja mieli kohentuneena. Samalla lailla kun kampaaja, yhtälailla hieroja, vanhustenhoitaja, siivooja tai sairaanhoitaja perustyötä tehdessään voi yksilön kohdalla tehdä paljon muutakin. Hän voi olla luomassa ihmisen elämään muodonmuutosta, joka auttaa kulkemaan eteenpäin ja näkemään taas valoisampia päiviä.

Tämä ajatus sopii hyvin myös vappuun eli työläisten päivään. Ajatus siitä, miten moninaisella tavalla tärkeä on jokaisen ihmisen työ.

Vappu tunnetaan työläisten päivänä 1800-luvulta alkaen. Vappuna on marssittu, mellakoitu ja osoitettu mieltä työolojen parantamiseksi ja työaikojen lyhentämiseksi. Nykyisessä yhteiskunnassa työläinen on vanhentunut sana, koska samanlaista luokkajakoa ei ole olemassa, tai ainakaan pitäisi olla olemassa.

Eriarvoistumista sen sijaan on olemassa ja se jopa kasvaa. Vuodesta 1987 vuoteen 2016 ylimmän yhden prosentin varallisuus Suomessa 4,5 kertaistunut, alimmassa 90 prosentissa ei juuri ole kasvua tällä aikavälillä ollut. Varallisuuserot ovat Suomessa jatkaneet kasvuaan vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeenkin ja myös tuloerot ovat aivan viime vuosina kääntyneet uudelleen kasvuun (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportti). Vanhempien taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen asema sekä lapsuuden ajan elinolosuhteet ennustavat seuraavan polven sosiaalista asemaa ja elämän tapahtumia usealla elämän eri osa-alueella. Eriarvoistuminen ja palkkaerojen kasvu vaikuttaa sukupolviksi eteenpäin. Eriarvoistuminen alkaa näkymään jo aikaisin myös työelämässä, kuten 4-5 sivulla olevasta nuorten työllistymistä ja tulevaisuutta koskevasta jutusta käy ilmi. Jutussa viitattu tutkimus Nuorten hyvinvoinnista jopa toteaa, että ne nuoret, jotka eivät saa kesätöitä jäävät pitkäksi ajaksi matalammalle palkkatasolle kuin ne nuoret, jotka työllistyvät.

Jokaisella työllä ja työpaikalla on väliä.

Siksi jokaisella työllä ja työpaikalla on väliä. Hyvää vappua!

Laura Kaski, Seinäjoen Sanomien päätoimittaja

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.