Pienikokoiset koirat ovat aggressiivisempia kuin isot – murinan, näykkimisen ja puremisen taustalla on usein pelkoa, kertoo tuore tutkimus

Kuvituskuva. Armi Salonen
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Koirien aggressiivinen käytös johtuu usein pelosta, mutta käytöksen taustalla voi olla myös esimerkiksi sairaudesta johtuva kipu.

Helsingin yliopiston noin 9 000 koiran tutkimuksessa kartoitettiin riskitekijöiden yhteyttä aggressiiviseen käyttäytymiseen.

Tutkimuksessa selvisi, että pelokkuudella, iällä, rodulla, lajikumppanien seuralla ja omistajan aiemmalla koirakokemuksella on yhteys ihmisiin kohdistuvaan aggressiiviseen käytökseen.

”Aikamoista”, sanoo tutkija – Koirista on tullut ihmisille yhä läheisempiä, mutta ihmisen edelle eläintä ei pitäisi nostaa

Koiran aggressiivinen käyttäytyminen voi sisältää esimerkiksi murinaa, haukkumista, näykkimistä ja puremista. Nämä eleet ovat osa koiran normaalia kommunikaatiota ja niitä esiintyy myös muulloin, kuten esimerkiksi leikin yhteydessä.

Aggressiivinen käytös voi olla kuitenkin liiallista, jolloin koira on terveysuhka niin ihmisille kuin muillekin eläimille.

Väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta toteaa, että aggressiivisen käyttäytymisen taustatekijöiden tunteminen on tärkeää – kuten millaisissa tilanteissa sitä esiintyy ja mikä sen aiheuttaa.

– Tavallisessa perhekoirassa aggressiivinen käyttäytyminen on usein epätoivottua, mutta osalta virkakäytössä olevista koirista vaaditaan valmius aggressiivisuuteen. Toisaalta aggressiivisuuden taustalla voi olla myös hyvinvointiongelma kuten krooninen kipu, Mikkola sanoo yliopiston tiedotteessa.

Usein muriseva ja ihmisen näykkäämistä tai puremista ainakin silloin tällöin yrittänyt koira luokiteltiin tutkimuksessa aggressiiviseksi.

– Koiran pelokkuus oli vahvasti yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Pelokkailla koirilla oli moninkertainen todennäköisyys käyttäytyä aggressiivisesti, Mikkola toteaa.

Lisäksi vanhemmat koirat käyttäytyivät nuoria koiria todennäköisemmin aggressiivisesti.

– Taustalla voi olla esimerkiksi sairaudesta johtuva kipu. Aistien heikentyminen voi vaikeuttaa lähestyvien ihmisten havaitsemista ja koiralle äkilliset tilanteet voivat aiheuttaa aggressiivisen reaktion.

Pienikokoiset koirat käyttäytyvät todennäköisemmin aggressiivisesti kuin keskikokoiset tai suuret koirat, mutta niitä ei välttämättä pidetä yhtä uhkaavana, joten käytökseen ei puututa.

Myös uroskoirat käyttäytyivät aggressiivisemmin kuin nartut – steriloinnilla ei sen sijaan ollut vaikutusta aggressiivisuuteen.

Omistajilleen ensimmäiset koirat käyttäytyivät todennäköisemmin aggressiivisesti, kuin koirat joiden omistajilla oli jo aiempaa koirakokemusta.

Tutkimuksen mukaan lajitoveriensa seurasta nauttivat koirat käyttäytyvät vähemmän aggressiivisesti kuin yksin elävät kumppaninsa.

– Jos koiralla on jo ennestään taipumusta aggressiivisuuteen, omistaja ei välttämättä halua ottaa riskiä mahdollisesta konfliktista uuden koiran kanssa, arvelee Mikkola.

Aggressiivisimpina rotuina tutkimuksessa nousivat pitkäkarvainen collie, villakoira ja kääpiösnautseri.

– Aiempien tutkimusten mukaan pitkäkarvaisessa colliessa esiintyy pelokkuutta ja kahdella muulla rodulla on havaittu vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, toteaa professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.

Toisessa ääripäässä olivat suositut rodut labradorin- ja kultainennoutaja.

– Kasvattajien kannattaa jalostusvalinnoissa huomioida myös emoehdokkaiden luonne, sillä sekä pelokkuus että aggressiivisuus periytyvät, Lohi sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.