Äitinä seitsemän miehen taloudessa

Seinäjokinen Erna Järvelä johtaa kauneudenhoito-29alan yritystään ja miehistä perhe-arkea, johon kuuluu viisi poikaa, mies ja koira - uros sekin.

Viiden pojan äitinä Erna järvinen hallitsee erotuomarin tehtävät. Remo ja Remy seuraavat isoveljiään kiekkojäälle. Johanna Koskiahde

Johanna Koskiahde

Kyllähän tämä vähän pieneksi jäi, toteaa Erna Järvelä perheen vuosikymmen sitten valmistuneesta kodista, kun aktiivisesti jääkiekkoa ja jalkapalloa harrastavan perheen urheiluvälineet täyttävät varastotilat ja komerot. – Taloa rakennettaessa meillä oli kaksi poikaa. Eipä silloin osattu ennakoida, että saadaan vielä kolme lisää, Järvelä naurahtaa.

Puolitoista vuotta sitten perheenäiti perusti oman kosmetologialan yrityksen Erenan, jolle remontoitiin talosta yksi huone. Tällä hetkellä kolme pojista on aktiivisesti jääkiekkoharrastuksen parissa ja 5-vuotias haaveilee jäälle pääsystä. Äidin rooli on se monille lapsiperheille tuttu, toimia kuljettajana ja aikatauluttajana.

– Pojat ovat innostuneet jääkiekosta isänsä mukana, sillä hän valmentaa kahta joukkuetta. Itse toimin useamman vuoden jalkapallojoukkueen johtajana, mutta viidettä lasta odottaessani totesin, että aika ei riitä enää siihen, kertoo Järvelä.

Perheen vanhin poika tulee pian 16 vuoden ikään. Veljessarjan nuoremmat ovat 13, 10, 5 ja 3 vuotta.

Ajatus ja haave äitiydestä heräsi Erna Järvelällä myöhään, kolmenkympin korvilla, mutta kasvoi sitten sitäkin vahvemmaksi. Kun lapset ovat pienestä saakka nukkuneet yönsä hyvin ja koliikilta, korvatulehduskierteiltä sekä muilta vauva-arkea kuormittavilta vaikeuksilta on säästytty, lapsiluvun annettiin kasvaa. Vaikka elämä on toiminnan täyteistä ja äiti elää perheelleen kaiken sen ajan, mikä työltä jää, hän ei muusta haaveile.

– Välillä kuulen ihmetteleviä ja suorastaan kauhistuneita kommentteja siitä, että meillä on viisi lasta, ja vielä poikia kaikki! Mutta enhän minä itse asiaa osaa ihmetellä, sillä se on meidän elämää.

Itseluottamus, reiluus ja rehellisyys ovat arvoja, joita pojille haluan välittää.

Erna Järvelä

Tällaisen arjen pyörittäminen kysyy voimavaroja ja organisointikykyä, mutta se kaikki on sujunut luonnostaan.

– Olen oppinut ottamaan asiat vastaan rennolla otteella, sillä jokaiseen lattialla lojuvaan vaatekappaleeseen ja pölypalloon takertuva menettäisi tässä järkensä, naurahtaa Järvelä.

Elämä ei kuitenkaan ole päästänyt Järvelän perhettä helpolla, vaikka pikkuvaivoilla on sairastelujen osalta enimmäkseen selvitty. Neljäs poika Remo joutui heti synnyttyään tehohoitoon, Tukholmaan saakka. Vauva veti synnytyksen yhteydessä keuhkot täyteen bakteerien likaamaa lapsivettä, mikä oli koitua pienen pojan kohtaloksi. Kriittiseen tilaan vaipunut vastasyntynyt haettiin Tukholmaan erikoishoitoon.

– Niitä tunteita en unohda koskaan. Pelko, huoli ja epäusko siitä, miksi näin kävi ja mitä lapselle tapahtuu. Minulle äitinä lapsen hätäkasteen antaminen, erossa oleminen juuri synnyttämästäni lapsesta, pelkääminen ja odottaminen oli raastavaa. Jälkeenpäin mietin, että toimin kuin kone, tein asioita mekaanisesti pitääkseni itseni kasassa, hän sanoo.

Ecmo-hoito, eli veren hapettaminen kehon ulkopuolella koneellisesti, tehosi ja vauva kotiutui toista kuukautta kestäneen hoitojakson jälkeen.

– Se oli niin kipeä ja vavisuttava kokemus, että sen jälkeen ei pikkuasiat ole mielenrauhaa järkyttäneet, Järvelä huokaa.

Remon osalta kaikki kääntyi hyväksi ja perheen toiseksi nuorin on tänään terve vauhdikas pikkupoika.

Perheellä ei ole tiukkaa työnjakoa. Isompien lasten on siivottava omat huoneensa ja autettava kotitöissä tarpeen mukaan.

– Sunnuntaisin katsotaan viikon ohjelma läpi. On harrastuksia, hammaslääkäreitä, päiväkodin eväsretkiä, seitsemän hengen menot. Jotta kaikki muistetaan ja saadaan aikataulutettua, pidän kolmessa kalenterissa ylhäällä tätä kaikkea.

Maitoa kannetaan kotiin 25 litran viikkotahtia ja perunoita saa keittää kasvaville pojille suurtalouskattiloittain.

– Mieheni Tero on koulutukseltaan kokki, joten ruuanlaitto on paljolti hänen kontollaan. Itse pyykkään ja hoidat tiskit työpäivän tauoilla. Aika sujuvasti se kaikki soljuu, etenkin, kun osaa katsoa monta asiaa läpi sormien.

Ison perheen äidistä kehittyy pakon sanelemana tehokas ongelmanratkaisija. Yllättävät aikataulumuutokset pistävät delegoinnin mestarinkin välillä lujille. Kun vielä perheen isä tekee yötyötä, paljon asioiden hoidosta lepää äidin harteilla.

– Illalla talon hiljennyttyä saan oman hetkeni, katson mieluisaa tv-ohjelmaa tai käyn koiran kanssa lenkillä. Ja ihmettelen, miten taas yhdestä päivästä näin hienosti selvittiin!

Lapset ovat ison perheen jäseninä kasvaneet omatoimisiksi, toiset huomioon ottaviksi ja puolensa pitäviksi. Äitinä Erna Järvelä korostaa tasapuolisuuden merkitystä.

– Itseluottamus, reiluus ja rehellisyys ovat arvoja, joita pojille haluan välittää. Tukea ja apua pojat hakevat äidistä ja isästä, mutta myös toisistaan. On hienoa, että heillä on toisensa, miettii viisikon äiti hymyillen.

Kommentoi