Seinäjoen Sanomien kuntavaaligallup: Keskustan kärkiasema horjuu - perussuomalaiset ottamassa lisäpaikkoja

Seinäjoen Sanomien kuntavaalitutkimuksen mukaan Seinäjoella nähdään tiukka taisto kuntavaalien kärkipaikasta Keskustan ja Kokoomuksen välillä - Perussuomalaiset nousussa.

Johanna Koskiahde

Etelä-Suomen Media toteutti Seinäjoella toukokuussa Kuntavaalitutkimuksen. Tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy. Kohderyhmänä oli Seinäjoen äänestysikäinen väestö ja otos, 502 henkilöä, kiintiöitiin ja painotettiin vastaamaan alueen väestöä.

Vastaajista 54 prosenttia pitää äänestämistään kuntavaaleissa täysin varmana ja 27 prosenttia melko varmana. Edellisissä kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti noin 60 % seinäjokisista.

Kannatuksen selvänumeroista putoamista ennakoivat kyselytutkimukset eivät lannista Seinäjoen Keskustaa vaalitaiston aattona.

– On totta, että gallupit näyttävät Keskustalle epäsuotuisia lukemia, mutta se pistää vain tekemään vaalityötä kaksin verroin enemmän, summaa toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiristä.

Kärsämän mukaan Keskustan suosiota polkee alas hallitusvastuu. Kuntavaleissa päätetään kuitenkin eri asioista.

– Muistuttaisin äänestäjiä, että nyt valitaan kunta-asioiden päättäjät. Seinäjoen Keskustan edustajat ovat hoitaneet kuluneella kaudella erittäin hyvin työnsä valtuustossa, Kärsämä painottaa.

Seinäjoen Sanomien gallup ennakoi Keskustalle tappiota, joka kääntyy Perussuomalaisten voitoksi. Suurimman puolueen paikkaan Perussuomalaisten nousu tuskin yltää, vaan siitä kisaavat edelleen Keskusta ja Kokoomus.

– Meille tämä asetelma antaa tietenkin suopean lähtötilanteen vaaliin. Ehdottomasti tavoittelemme Seinäjoella suurimman puolueen paikkaa, sanoo toiminnanjohtaja Riikka Varila Pohjanmaan Kokoomuksesta.

Perussuomalaisten listat täyttyivät vaalien siirtämisestä seuranneella jatkoajalla. Seinäjoella odotetaan jollei jytkyä, niin rytisevää kannatuksen nousua ainakin.

– Toritapaamisten perusteella kentän henki on positiivinen. Totta kai voittoa ennakoivat gallupit tuovat lisäenergiaa vaalityöhön. Tavoitteemme Seinäjoella on 8-10 valtuustopaikkaa, nykyisen kolmen sijaan. Ja kun ehdokasmäärä on edellisiin kuntavaaleihin verrattuna noussut yli 100 prosenttia, uskon tavoitteen olevan täysin realistinen, summaa puheenjohtaja Erkki Kuoppala Seinäjoen Perussuomalaisista.

SDP lähtee kuntavaaleihin Seinäjoella Perussuomalaisten kanssa samalta viivalta.

– Tiedostamme asetelman ja sen mukaan tehdään tarmolla työtä. Siihen luottaen, että kaupunkilaiset näkevät kokonaiskuvan ja eteenpäin pyrkimisen tärkeyden. Jarruksi emme lähde, emmekä pyri tuloksiin kritisoimalla muita, vaan kompromissihakuisesti. Seinäjoen valtuustossa päätöksentekokulttuuri on ollut keskusteleva, ei vastakkainasettelua korostava, ja tämän toivon jatkuvan, tähdentää puheenjohtaja Niina Behm Seinäjoen Sosialidemokraateista.

Vielä eivät puolueet lähde analysoimaan vaalituloksen vaihtoehtojen seuraamuksia.

– En lähde spekuloimaan tulosta etukäteen. Nyt käydään vaalit ja lopputulos ratkaisee tulevan suunnan kaupungin kehittämisessä, Kuoppala sanoo.

– Nyt lähdemme tarmokkaasti tekemään työtä vaalipäivään saakka ja tuloksen selvittyä tehdään johtopäätökset. Vaaliteltoilla on saatu positiivista palautetta ja tunnelma on vaikeasta asetelmasta huolimatta hyvä. Poikkeusajan kevät on kaikille puolueille haasteellinen, toteaa Kärsämä.

Kuntavaalit nähdään henkilövaaleina, ja siksi ehdokkaan tuntemisen merkitys korostuu näissä vaaleissa, puoluevalintojen yli.

– Monipuoliset ehdokaslistat ovat vahva etu. Lähtökohtaisesti en usko, että Seinäjoella nähdään isoja muutoksia asetelmassa. Liikehdintää on, ja tietenkin odotan sen tukevan pitkäaikaisesti kuntapolitiikassa työtä tehnyttä Kokoomusta, sanoo Varila.

Seinäjoen Sanomien kuntavaalitutkimuksen mukaan nuoria ei äänestäminen innosta. Kuitenkin neljän suurimman puolueen listoilla nuoria on ehdokkaina edellisvaaleja enemmän.

– Me olemme saaneet lisää nuoria mukaan toimintaan, mutta toki heidän herättelynsä on jatkuva työsarka, sanoo Kuoppala.

Samoin Keskusta on saanut nuorten ehdokkaiden osuutta lisättyä. Avainsana on henkilökohtainen kontakti, joka korona-aikana on ollut haaste ehdokkaiden rekrytoijille.

– Itse olen hieman huolissani vaalien siirtämisen vaikutuksista nuorten äänestysaktiivisuuteen ja ehdokkaan löytymiseen. Kun vaalit käydään loma-aikana, monet ovat poissa opiskelupaikkakunnalta, jossa kuitenkin heidän kirjansa ja äänestysoikeutensa on. Vaalikone on näissä vaaleissa entistäkin keskeisemmässä roolissa ehdokkaan valinnassa, pohtii Kärsämä.

Sosiaalisen median merkitys nuorten tavoittamisessa on tärkeä, mutta kontakti oleellisempi.

– Elämän eri osa-alueita leimaa nykyään sitoutumattomuus ja lyhytjänteisyys, ehkä tämä näkyy myös politiikkaan osallistumisessa. Mielipidettä muutetaan nopeasti. Kuitenkin kuntavaalit ovat mielestäni muuta kuin yhden asian juttu, päätökset perustuvat linjaan, jota kompromissein rakennetaan, pohtii Behm.

Näin Seinäjoella vastattiin

Perussuomalaisten kannatus on kasvanut vuoden 2017 kuntavaaleista, Keskustan kannatus on laskenut.

Muiden puolueiden osalta muutokset sopivat tutkimuksen virhemarginaalin sisään.

Varmimpia äänestämisestään ovat Kokoomuksen kannattajat, miehet ja yli 30-vuotiaat.

Puoluekannastaan täysin varmoja vastaajia on eniten Perussuomalaisten kannattajissa, miehissä ja yli 40-vuotiaissa.

Puoluekantansa ilmaisi 54 % vastaajista

Puoluekantansa ilmaisseista 57 % pitää puoluekantansa kuntavaaleissa täysin varmana ja 41 prosenttia melko varmana.

Kommentoi