Parisuhteessa elämisellä on luultua suurempi yhteys tuloeroihin – sinkkuuden yleistyminen jäänyt vähälle huomiolle

Kuvituskuva. Arkisto/ Katja Juurikko
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa merkittävämpää on pariutuminen ylipäätään kuin se, kenen kanssa pariudutaan.

Turun yliopiston tutkimuksen perusteella sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä liian pienelle huomiolle keskustelussa eriarvoisuudesta.

Aiemmin on korostettu parisuhdevalikoitumisen, eli kumppanin valikoimisen merkitystä. Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ja akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen kävivät läpi viime vuosien tutkimusta, jonka perusteella näyttö sille on kuitenkin heikkoa.

Uusissa havainnoissa erottuvat kuitenkin sinkkuuden yleistyminen ja sinkkuuden kaaren pidentyminen.

– Tulojen eriarvoisuuden kannalta ei niinkään ole merkitystä sillä, kenen kanssa pariudutaan. Tärkeämpää näyttäisi olevan, mennäänkö parisuhteeseen ylipäätään ja pysytäänkö siinä. Jaetun jääkaapin edut ovat tulojen näkökulmasta selvät, mutta se, kenen kanssa se jaetaan, ei juurikaan merkitse tältä kantilta, Erola sanoo yliopiston tiedotteessa.

Miesten kohdalla vahvimmin eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä ovat oma työllisyys sekä koulutus.

Naisilla sinkkuus kuitenkin korostuu enemmän ja miehilläkin se on merkittävä selittävä tekijä.

Erola arvelee, että aiemmin on ehkä hypätty sekä tutkimuksessa että yleisessä keskustelussa suoraan siihen, että valmiiksi varakkaiden ihmisten pariutumisen on pakko vaikuttaa merkittävästi eriarvoisuuteen.

– Samalla on jäänyt huomaamatta suurempi muutos väestössä, eli sinkkuus ilmiönä ja sen mahdolliset vaikutukset eriarvoisuuteen.

Miesten keskuudessa muutokset eriarvoisuudessa ovat selkeässä kytköksessä muutoksiin työllisyydessä. Naisilla sen sijaan parisuhteessa eläminen oli vahvin tulojen eriarvoisuuden muutokseen liittyvä tekijä, joskin työllisyyden merkitys oli suurin piirtein samalla tasolla.

– Aiemmin on tutkittu työllistymisen merkitystä tuloeroihin. Se näkyy tässäkin, mutta pariutumisen merkitys itsessään on uusi juttu ja siinä korostuu erityisesti sukupuolten välinen ero, Erola sanoo.

Tutkimusaineistossa oli tietoja suomalaisten tuloeroista, koulutuksesta, työllisyydestä ja vanhempien luokkataustasta vuosilta 1991-2014. Tutkimus rajattiin 35-40 -vuotiaisiin.

– Tutkimus käsitti siis vain rajallisen ikäryhmän. Väestötasolla yhteys voisi olla suurempi, arvelee Kilpi-Jakonen.

Yhden hengen kotitalouksien määrä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet pariutumattomien olevan todennäköisemmin matalasti koulutettuja, matalatuloisia ja löyhemmin kytköksissä työmarkkinoihin.

Kommentoi