Ravintola-ala on kohtaamassa uuden haasteen, jonka vuoksi ravintoloita ei välttämättä saada auki vaikka rajoituksia purettaisiinkin

Korona-ajan epävarmuus ajoi ravintola-alan ammattilaiset etsimään muiden alojen töitä. Nyt ammattitaitoisista tekijöistä on huutava pula omalla alallaan.

Ravintola-ala on kohdannut haasteita toisensa perään. Koronan lisäksi pula ammattitaitoisesta työvoimasta koettelee, kertoo yrittäjä Anu Luukko. Johanna Koskiahde

Johanna Koskiahde

Kyseessä on koko maan kattava ongelma ja tilanne on kärjistynyt koronaepidemian myötä. Seinäjokinen ravintola-alan yrittäjä Anu Luukko on etsinyt ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta rekrytointi on haastavaa. Pula ravintola-alan henkilöstöstä käy ilmi myös Etelä-Pohjanmaan vuoden 2021 ammattibarometrista. Arvio perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä.

– Alan osaajista on ollut pula jo useamman vuoden, ja koronaepidemia pahensi tilannetta entisestään. Nyt, kun poikkeusajan rajoitukset sallisivat isommat asiakasmäärät, kasvun esteenä on henkilöstöpula, summaa yrittäjä Anu Luukko Uppalan Kartanosta.

Suuri osa alan ammattilaisista on hakeutunut toista vuotta jatkuneen koronan aiheuttaman epävarmuuden takia muihin töihin. Osa on kouluttautunut uudelleen ja siirtynyt pysyvästi pois ravintola-alalta.

– Koronan aiheuttama ammattilaisten siirtyminen alalta muihin töihin, erityisesti elintarviketeollisuuteen ja kaupan alalle, oli asia, jota emme osanneet ennakoida. Yllättävän suuri osa myös on jäämässä toisaalle töihin, kertoo lehtori Ilkka Latomäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Tilanne on yrityksille vaikea, mutta ymmärrystä löytyy.

– En moiti työntekijöitä, totta kai toimeentulo on turvattava. Olen erittäin kiitollinen niille työntekijöille, jotka ovat pysyneet mukana yrityksessä vaikean ajan, Luukko sanoo.

Nyt, kun poikkeusajan rajoitukset sallisivat isommat asiakasmäärät, kasvun esteenä on henkilöstöpula.

Anu Luukko

Vetovoima ravintola- ja cateringalan koulutuksiin on hiipunut Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa viime vuosina. Syitä tähän on useita, tuorein on koronan aiheuttama epävarmuus työpaikan pysyvyydestä.

– Aallonpohja oli viime vuonna, tänä vuonna on päästy hiukan parempaan tulokseen. Työvoimakoulutuksia ei alalle saada juurikaan käyntiin ja oppisopimuskoulutuksia on vähän. Kun yhteishaussa oli haettavana 86 opiskelupaikkaa, ensisijaisia hakijoita oli vain 36. Saamme ryhmiin lisää opiskelijoita jatkuvan haun kautta, mutta haasteita on, selvittää vararehtori Hellevi Lassila Sedusta.

Suurimmat vetovoimaan vaikuttavat tekijät ovat oppilaitosten tiedossa.

– Opiskelijat nostavat ravintola- ja catering- alan tehtävissä haasteeksi työajat. Myöskään palkkaus ei motivoi alalle, Lassila toteaa.

Yritysten näkökulmasta palkkatason nostaminen on vaikeaa.

– Se edellyttäisi käytännössä myynnin volyymin selvää nousua, annosten hintojen nostamista tai verotuksellisia muutoksia, joilla kannattavuutta voitaisiin parantaa, summaa Latomäki.

Myös eteläpohjalainen ravintopalveluiden käyttökulttuuri kaipaisi muutosta.

– Toivon, että ihmiset lähtisivät ravintolaan syömään myös arkena. Kun asiakasvirta jakautuisi useammalle päivälle viikonloppuun painottumisen sijaan, se toisi yrityksien toimintaan monella tapaa helpotusta, lähtien työvuorolistojen laadinnasta. Se vaikuttaisi myös alan vetovoimaan, kun työt eivät olisi niin voimakkaasti viikonloppupainotteisia, arvioi Latomäki.

Ravintola-alan työntekijöiden vaatimukset ovat kasvaneet. Ammattilaisen tulee olla moniosaaja, jotta asiakas viihtyy.

– Ala on kokenut ison muutoksen viimeisen vuosikymmenen aikana. Asiakkaat hakevat meiltä elämyksiä. Olen välittänyt ammattikoulutuksen puolelle ehdotuksia siitä, miten ravintola-alan koulutusta voitaisiin kehittää saadaksemme uutta kipinää alalle. Esimerkkinä sommelierin koulutus, joka sisältää Euroopassa myös näyttelijän koulutuksen osa-alueita, pohtii Luukko.

Koulutuksen puolella on pyritty huomioimaan työelämän muuttuneet vaatimukset.

– Vuonna 2018 toteutettu ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus on kehitetty yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämässä tapahtuvan oppimisen merkitys korostuu ja osaaminen näytetään työelämässä tapahtuvissa näytöissä, kertoo Lassila.

Samoin on toimittu SeAMKin koulutuksissa.

– SeAMKissa on otettu uuden opetussuunnitelman myötä enemmän myynnillistä asiakaspalvelua osaksi koulutusta. Seuraamme alan muutosta, jotta koulutus vastaa alan tarpeita, Latomäki sanoo.

SeAMK ja Sedu ovat yhteistyössä hakeneet alan vetovoimaa kehittävälle hankkeelle rahoitusta.

– Hankehakemus on vasta jätetty ja suunnittelu on alkuvaiheessa. Tiedostamme yrittäjien tilanteen ja olemme mukana kehittämässä alan vetovoimaa muokkaamalla koulutusta alan tarpeita vastaavaksi, sanoo Latomäki.

Hankkeiden lisäksi tehdään yhteistyötä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

– Yhteistyössä yritysten kanssa on järjestetty muun muassa rekrytointikoulutuksia. Tutkinnoista voi tulla suorittamaan myös tutkinnon osia ja työnantaja voi näin helposti täydentää henkilöstönsä osaamista, vinkkaa Lassila.

Kommentoi