Risikko halukas kaupunginhallituksen johtoon

Seinäjoen valtuuston johtoon noussee Pasi Kivisaari, hallituksen johtoon Paula Risikko.

Paula Risikko on nyt valmis panostamaan vahvasti myös kuntapolitiikkaan. Matias Helinko

Johanna Koskiahde

Seinäjoen uuden kaupunginvaltuuston luottamuspaikkajako kävi sujuvasti ryhmien edustajien välisessä kokouksessa juhannuksen jälkeen. Keskusta saa haluamansa valtuuston puheenjohtajuuden ja ensimmäisen varapuheenjohtajan paikan hallituksessa, kokoomus kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden ja valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajuuden.

– Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävään esitämme suostumuksensa tehtävään antanutta kansanedustaja Paula Risikkoa, kertoo kokoomuksen Jesse Luhtala.

Keskusta on tyytyväinen neuvottelujen ripeydestä.

– Jouduimme joustamaan tavoitteissamme, mutta pääasia on, että neuvottelut saatiin käytyä hyvässä hengessä, sanoo keskustan ryhmän puheenjohtaja Irene Turenius.

Luottamuspaikkojen osalta käynnissä ovat ryhmän sisäiset tiedustelut, nimiä annetaan julki elokuun alussa.

– Valtuuston puheenjohtajuuden osalta voin tässä vaiheessa kertoa, että kansanedustaja Pasi Kivisaari on antanut tehtävään suostumuksensa, sanoo Turenius.

Valtuuston toinen varapuheenjohtajuus tulee SDP:n, vihreiden ja vasemmiston tekniselle vaaliliitolle.

– Vaalien tappiollisen tuloksen vaikutusten minimoimiseksi vaaliliitto oli meille järkevin ratkaisu. Valtuuston toinen varapuheenjohtajuus tulee SDP:lle, mutta henkilövalinta on kesken, kertoo Seinäjoen demareiden puheenjohtaja Niina Behm.

Vaaliliitolla oli edellytykset myös hallituksen toiseen varapuheenjohtajuuteen, mutta neuvottelujen tuloksena paikka menee perussuomalaisille.

– Hyvässä hengessä on neuvoteltu perussuomalaisten kanssa. Halusimme paikan heille suoda, vaalitulosta kunnioittaen, Behm toteaa.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä paikkajakoon. Puolueen ääniharava Piia Kattelus-Kilpeläinen tavoittelee kaupunginhallituksen toista varapuheenjohtajuutta.

– Neuvotteluissa syntyi yhdessä tekemisen meininki, jossa on hyvä ryhmien kesken nelivuotiskauteen lähteä. Viher-vasemmiston vaaliliitto ajoi ohitsemme paikkamäärässä, mutta kolmen suurimman tahtotila oli kunnioittaa vaalien tulosta, mikä olikin meille kynnyskysymys. Kokonaisuuteen olemme tyytyväisiä, vaikka valta-asemaansa oikeutetusti käyttäneet keskusta ja kokoomus ottivat kaupungin yhtiöiden hallituksista tärkeimmät paikat, summaa Piia Kattelus-Kilpeläinen.

Luottamuspaikkojen täyttämiseen vaikuttavat sukupuolikiintiöt tuovat omat haasteensa ryhmien sisäisessä paikkajaossa. Erityisesti tämä koskee perussuomalaisia, joiden kahdeksan hengen ryhmässä Kattelus-Kilpeläinen on ainut nainen.

– Meillä on siinä miettimistä, mahdotonta on tässä tilanteessa kaikille tarjota mieluisinta vaihtoehtoa. Paikkajakoon vaikuttavat lisäksi maakunnalliset neuvottelut, summaa Kattelus-Kilpeläinen.

Paula Risikko on valmis johtamaan kokemuksella, määrätietoisesti

Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi on nousemassa suostumuksensa tehtävään antanut kansanedustaja Paula Risikko. Pitkää poliittista uraa ministerinä, kansanedustajana, kaupunginvaltuutettuna ja monissa luottamustoimissa tehnyt seinäjokinen on lähtemässä ensimmäistä kertaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävään.

– Haluan nyt panostaa vahvasti myös kuntapolitiikkaan, on sen aika ja mahdollisuus. Näen, että pitkä kokemukseni valtakunnan politiikassa on hyödyksi Seinäjoelle, summaa Paula Risikko.

Kuntapolitiikan kärkipaikan ottaminen vastaan ei kuitenkaan merkitse sitä, että suunnitelmissa olisi siirtymä pois valtakunnan tason politiikasta.

– Olen käynyt läpi sellaisen vuosikymmenen kestäneen tehosekoittimen, hoitaessani neljä ministerin pestiä, välillä kahta ministeriyttä samanaikaisesti, että sen tuomat kokemukset ovat opettaneet hallitsemaan monia kokonaisuuksia ja ajankäyttöä, Risikko toteaa.

Kuntien vaikea tilanne vaatii nyt määrätietoista johtamista, jokaisen kunnan kohdalla. Kuntapäätöksenteon menestys rakentuu Risikon mukaan yhteistyön varaan.

– Seinäjoki maakuntakeskuksena voi olla elinvoimainen vain, jos maakunta ja sen kunnat ovat hyvinvoivia.

Kommentoi