Kauniista kurtturuususta tulee vuodessa lainsuojaton. Kasvuston hävittäminen on maanomistajan vastuulla

Kurtturuusu on kaunis mutta tuhoisa. Mirkku Halonen

Mirkku Halonen

Kurtturuusu kuuluu kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon. Kaunis, mutta kavala kasvi täytyy hävittää puistoista ja kotipihoilta, sillä voimakkaasti leviävänä se valtaa vahvoine ja laajentumishakuisine vaakajuuristoineen tilaa kotoperäisiltä kasvilajeilta niin hoidetuissa puutarhoissa kuin tienvarsilla ja rannoilla.

Kurtturuusu eli Rosa rugosa ja sen valkokukkainen muoto (R. rugosa f. alba) kuuluvat kasveihin, joiden maahantuonti, kasvattamisen, myynti ja hallussapito Suomessa on kiellettyä.

Useiden valtioneuvoston asetuksella keväällä 2019 kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi määriteltyjen kasvien kasvatuskielto astui voimaan heti. Kurtturuusun osalta armon aikaa hankkiutua eroon vieraslajista on vielä melkein vuosi, sillä kurtturuusun kasvattamisesta tulee kiellettyä kesäkuun 2022 alussa.

Kasvattamisella ei tarkoiteta vain aktiivista kasvattamista. Kielletyn kasvin hallussa pitämiseksi riittää se, että kurtturuusua on joskus istutettu tontille taloyhtiössä, omakotitalon pihalla tai mökkitontilla. Kurtturuusukasvuston hävittäminen kuuluu maan tai tontin omistajan vastuulle.

Kurtturuusu tuotiin Eurooppaan Koillis-Aasiasta 1800-luvulla ja sitä on istutettu 1900-luvulla kotipihojen, puistojen sekä katujen varsien koristukseksi. Ihmisen istuttama ruusupensas on monin paikoin karannut pihoista ja puistoista ympäröivään luontoon. Kurtturuusu leviää myös lintujen välityksellä, kun siivekkäät syövät kurtturuusun marjoa.

Suomessa se on alkanut levitä 1900-luvun alkupuolella ja nykyään sitä esiintyy niin merenrannoilla, moottoriteiden keskikaistoilla kuin talojen pihapiireissä. Kasvi on luokiteltu kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi.

Kurtturuususta aiheutuvat kustannukset ovat kaikkiaan noin 25 000 euron luokkaa.

Kari Hirvensalo

Seinäjoen kaupungin puistotoimi on käynyt piikikkään riiviön kimppuun jo parin vuoden ajan.

– Kurtturuusua on poistettu vanhojen puistojen peruskorjauksen ja muiden huoltotöiden ohessa, vihertyöpäällikkö Kari Kankaanpää kertoo.

Koska kurtturuusukasvustojen tuhoaminen tapahtuu muiden puistotöiden osana, ei tämän vieraslajin poistamiseksi puistoista ole tarvinnut laatia erillistä budjettia.

– Kurtturuusujen kasvusto on useimmiten poistettu kaivinkoneella. Monilla paikoilla kasvusto puskee pitkän aikaa vesaa, mutta kasvu hyytyy kun vesat leikataan.

Seinäjoen kaupungin omistamilta maa-alueilta suurin osa kurtturuusuista on jo hävitetty, mutta kiellettyä kukkasta löytyy vielä sieltä täältä aidanteina, pieninä ryhminä ja rajaavina istutuksina.

– Arviolta jo 75 prosenttia kurtturuusuista on poistettu. Tilalle tulee nurmikkoa ja joissakin tapauksissa pensaita. Ruusun juurakot hyytyvät, kun nurmikkoa leikataan, kaupunginpuutarhuri Kari Hirvensalo vahvistaa.

Työllä on kustannuksensa, vaikka kurtturuusuista eroon pääsemiseksi ei olekaan laadittu erityistä budjettia. Hintaa hävittämiselle kertyy erityisesti siitä, että työssä käytettävät koneet ovat kaupungin puistotoimen apuna ostopalveluna.

– Kurtturuususta aiheutuvat kustannukset ovat kaikkiaan noin 25 000 euron luokkaa, kaupunginpuutarhuri arvioi.

Kurtturuusu on ollut suosittu kasvi Seinäjoen kaupungin istutuksissa, sillä ruusu viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla ja sitä on ollut helppo viljellä kaupungin omalla taimistolla.

– Sen huono puoli on, että se valtaa kasvupaikan muilta kasveilta. Kurtturuusut on poistettava, eikä siitä ole enää kahta sanaa.

ELY-keskus valvoo kasvustojen poistamista. Kaupunginpuutarhurilla on kotipuutarhureille vinkki: hellesäätä kannattaa käyttää hyväksi taistellessa kiellettyä ruusua vastaan. Kun ruusupensaat leikataan toistuvasti alas tai revitään maasta, näivettyy uusi ruusukasvusto kuivuuteen.

Asunto-osakeyhtiöille ja omakotitaloasukkaille kurtturuusujen poistaminen voi tulla maksamaan jopa tuhansia euroa. Kustannukset riippuvat siitä, millaisella kalustolla työ tehdään ja mitä poistetun kasvuston tilalle halutaan. Kaivumontun täyttäminen hiekalla ja nurmikon kylväminen päälle tulee halvemmaksi kuin multapohjaisen kukkapenkin perustaminen ruusujen tilalle.

Kurtturuusun hävittäminen työllistää myös eteläpohjalaisia viherrakennusyrityksiä.

– On kaivettu kurtturuusua kaivinkoneella, on nostettu maasta ylös ja laitettu mustaan säkkiin kuolemaan, Viherrakennus Syväjärven Veli-Matti Syväjärvi vahvistaa.

– Työn hinta riippuu muun muassa paikasta, pääseekö sinne kaivamaan kaivinkoneella vai onko työ tehtävä käsin.

Jos Syväjärven työkohteen olisi noin viiden neliömetrin kokoinen kurtturuusukasvusto omakotitalon pihalla, tulisi kasvuston ylös kaivamisen hinnaksi noin 200 euroa sinä tapauksessa, että työ on mahdollista tehdä kaivinkoneella eikä konetta tarvitse kuljettaa työmaalle kaukaa.

Omakotitalollisen vaihtoehtona kaivamiselle on kasvuston näivettäminen. Silloin kasvusto leikataan toistuvasti alas. Tämä työtapa vaati kärsivällisyyttä ja useita käsittelykertoja, mutta sitkeys piikkiään häirikön näivettämisessä tuottaa tulosta pitkämieliselle puutarhurille.

Eräitä haitallisia maahantulijoita

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia tai muuta eliölajia, joka on siirtynyt ihmisen toiminnan seurauksena luontaisen leviämisalueensa ulkopuolelle. Useimmat vieraslajit syrjäyttävät alkuperäistä lajistoa.

Komealupiini on luokiteltu kansallisesti haitallinen vieraslajiksi. Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle. Niitä ei saa pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä tai muuten luovuttaa.

Jättipalsami voi kasvaa jopa puolentoista-kolmen metrin korkuiseksi. Sen kasvustot leviävät tehokkaasti siemenistä ja valloittavat alaa alkuperäiseltä kasvistolta.

Jättiputket armenianjättiputki, kaukasianjättiputki ja persianjättiputki on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi koko EU:n alueella. Jättiputket voivat kasvaa jopa yli viisimetrisiksi. Siemenet säilyvät itävinä maassa useita vuosia, minkä vuoksi uudet kasvustot voivat tulla yllätyksenä.

Jättiputket ovat levinneet pelloille, pientareille, metsiin ja rannoille. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja, tiheitä jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden.

Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada allergisia oireita kasvuston lähellä oleskelusta.

Kommentoi