Riistakantojen hyvinvointi on metsästyksen perusta

Metsästysseurat tekevät ympäri vuoden työtä riistakantojen hyväksi elinympäristöjä ja ruokintaa ylläpitäen.

Kurjennevan Eränkävijät hoitaa Kurjennevan kosteikkoja. Alue on elinympäristö lukuisille eläinlajeille, sanoo pertti Rinta-Nikkola. Johanna Koskiahde

Johanna Koskiahde

Metsästysseura Kurjennevan Eränkävijät on jo vuosikymmenen tehnyt vapaaehtoistyötä kosteikkoja perustaen ja ylläpitäen. Riistahallinnon rahoitustuella ja maanomistajien Seinäjoen kaupungin ja EPV Bioturve Oy:n kanssa tehdyn yhteistyön kautta entisiä turpeennostoalueita on Kuortaneentien varressa muutettu kosteikoiksi noin 50 hehtaaria.

– Olemme mukana Life+ ja Sotka -hankkeissa. Näiden tavoitteena on tukea vesilintukantojen kasvua luomalla elinympäristöjä alueellemme, jossa luontaisesti on hyvin vähän pesintään soveltuvia vesistöjä. Hyötyä saavat myös muuttoreiteillä levähdyspaikkoja etsivät linnut, kertoo Pertti Rinta-Nikkola Kurjennevan Eränkävijöistä.

Metsästysseura on kosteikkoasian edelläkävijä maakunnassa.

– Kymmenisen vuotta sitten perustettu Life+ -kosteikko oli EU-rahalla tuetun valtakunnallisen hankkeen Pohjanmaan mallikosteikko. Olemme halunneet jatkaa työtä elinympäristöjen parantamisessa edelleen.

Kosteikkojen ylläpito vaatii vuosittain satoja tunteja vapaaehtoistyötä metsästäjiltä.

– Kosteikon rakentaminen on rahoituksen järjestyttyä nopeasti tehty, mutta kunnostus vaatii meiltä jatkuvaa työtä. Vesakoiden raivaaminen, pienpetojen pyynti, vedenpinnan säännöstely ja heinikon niittäminen työllistävät melkoisesti. Kustannukset maksaa metsästysseura, eli metsästäjät itse, summaa Rinta-Nikkola.

Metsästys perustuu aina riistakantojen kestävään verotukseen.

Kosteikko luo elinympäristöjä monille lajeille vesilintujen lisäksi. Laajalla kosteikkoalueella ruokailevat ja lisääntyvät tutkitusti monet eläimet hyönteisistä hirviin. Rakennettu kosteikko on tärkeä lisä alueen elinympäristöihin.

– Metsästys perustuu aina riistakantojen kestävään verotukseen. Kehitystä seurataan säännöllisesti toteutettujen poikaslaskentojen kautta, kertoo Rinta-Nikkola.

Kosteikot ovat yksi mahdollisuus hyödyntää käytöstä poistuvia turpeennostoalueita. Tämä käyttötapa vaatii kuitenkin aktiivisia vapaaehtoisvoimia.

– Metsästäjät tekevät tässä ison, monipuolisesti ympäristöä tukevan luonnonhoitotyön. Lisänä tulevat virkistysarvot. Kosteikko tarjoaa esimerkiksi alueen lintuharrastajille mahdollisuuden seurata lintuja. Lintuja voi tulla vapaasti bongaamaan, kunhan varoo häiritsemästä poikueita rauhoitusaikana, sanoo Rinta-Nikkola.

Kyse on nimenomaan pitkällä tähtäimellä ja laajasti vaikuttavasta riistanhoitotyöstä. Metsästys alueella on hyvin rajattua.

– Kosteikoilla lintuja ei esimerkiksi ruokita lainkaan. Lisäksi metsästys toteutetaan määrättyjen kiintiöiden ja aikarajoitusten puitteissa ja saalismäärät tilastoidaan. Osa Kurjennevan kosteikoista on aina täysrauhoitettuja, selvittää Rinta-Nikkola.

Pienpetojen pyynti supikoiran ja minkin vähentämiseksi on tärkeä osa lintukantojen elpymisen kannalta.

– Meillä on panostettu pienpetopyyntiin riistakeskuksen hankkeen kautta. Vieraslajien kuriin saaminen on jatkuva työsarka.

Kommentoi