Ruokakaupassa asioidessa vastinetta rahoille -ajattelu ja hyvä hinta-laatusuhde painavat vaakakupissa, kun suomalaiset tekevät ostopäätöksiään. Nämä seikat ovat tärkeitä riippumatta siitä, mitkä ovat talouden tulot tai mikä on kaupassakävijöiden koulutus.
Tämä selviää tuoreesta Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston LoCard-tutkimuksesta. Siinä tutkijat perehtyivät yli 10 000 S-ryhmän asiakasomistajan ruokamotiiveihin.
Tutkimuksessa löydettiin myös eroja siinä, mitä suomalaiset aikuiset eri väestöryhmissä pitävät tärkeinä päivittäisissä ruokavalinnoissaan.
Matalammin koulutetut ja pienempituloiset arvostivat ruoan edullisuutta ja tuttuutta enemmän kuin korkeammassa asemassa olevat.
Miehillä tuttuuden ja hinnan tärkeys korostuivat ostopäätöksiä tehtäessä hieman enemmän kuin naisilla.
Eroja löydettiin myös eri ikäryhmien välille. Nuorille aikuisille ruoan hankkimisen ja valmistamisen helppous sekä ruoan tuoma mielihyvä olivat tärkeämpiä kuin vanhemmille ikäryhmille.
Ostopäätöstä tehtäessä eettisyyden merkitys kasvoi, kun joku kotitalouden jäsenistä noudatti kasvisruokavaliota, vältti punaista lihaa tai noudatti erikoisruokavaliota.
– Teemme ruokaan liittyen kymmenittäin tai jopa satoja päätöksiä päivittäin ja suuren osan niistä automaattisesti sen tarkemmin punnitsematta. Kun pyritään siirtymään kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon, on tärkeää, että terveys- ja ympäristönäkökohtien lisäksi huomioidaan muut arkielämässä tärkeät ruoanvalintakriteerit sekä väestöryhmien väliset erot niissä, sanoo tiedotteessa yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa tulisi huomioida, miten tehdä näitä valintoja eri väestöryhmille tutummiksi ja helpommin lähestyttäviksi.
Edullinen hinta ja tuttuus voivat helpottaa ekologisesti kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla.
– Kasvipainotteisia vaihtoehtoja tekevät kaikille väestöryhmille tutummiksi muun muassa ruokapalvelut kuten koulut ja työpaikkaruokalat, Konttinen toteaa.
S-ryhmä tarjoaa yliopistojen tutkimusta varten dataa asiakasomistajien suostumuksella. Yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse tutkimuksen rahoittamisesta tai taloudellisesta tukemisesta.