Partioharrastuksen suosio on Seinäjoella kasvussa. Partioon liittyvät nyt myös aikuiset.
Partio on monipuolisuudessaan harrastus vailla vertaa. Ei löydy toista lajia, jossa yhdistyvät kädentaidot, liikunta, musiikki, ulkoilu ja kansalaistaitojen oppiminen niin kattavasti. Partiossa oppii niin retkikeittimen käytön, nuotion tekemisen, karttamerkit, puolijoukkueteltan pystyttämisen, projektinhallintaa, pullien paistamisen kuin monet partiolaulut- ja huudotkin. Partiossa saa kokea, onnistua ja epäonnistua.
– Sen lisäksi, että partiossa oppii olemaan luonnossa, se opettaa monia työelämässä hyödyksi olevia taitoja, kuten vastuun kantoa, johtamistaitoja ja tiedon soveltamista. Ennen kaikkea partiosta saa ystäviä, jopa ympäri maailman, kertoo lippukunnanjohtaja Heidi-Maria Sumukari.
Seinäjoella partiotoiminta alkoi vuonna 1917, mutta toiminta hiipui ja lähti kunnolla käyntiin vasta, kun 15.9.1921 perustettiin Seinäjoen Partiotyttöyhdistys Kiurut. Vuonna 1934 lippukunta sai nimekseen Tasangon Talvikit. Sotien jälkeen 1970-luvulle saakka jäsenmäärät olivat korkeat ja toiminta jatkui vireänä seuraavat vuosikymmenet.
– Vuonna 1999 Tasangon Talvikit oli kaupungin suurin urheilun ulkopuolinen nuorisojärjestö, jäseniä yli 300. Sekalippukunnaksi muuttunut Tasangon Talvikit on nyt virkeä 100-vuotias lippukunta, jäseniä on noin 150. Toiminnassa on mukana perhepartioryhmä, kuusi sudenpentulaumaa, kaksi seikkailijaryhmää, yksi tarpojaryhmä ja kaksi samoajaryhmää, Sumukari kertoo.
Partiojärjestö on aina ollut aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Sotavuosina pantiin alulle hiuskeräys, kerättiin leluja rajaseudun lapsille ja myytiin sotilaskotiarpoja. Kristillisyys korostui 1950-luvun toiminnassa. Myös lippukuntaleirit olivat tyypillisiä ajan toimintoja. Hyväntekeväisyyttä harjoitettiin erilaisten keräysten muodossa. 1960-luvulla Lakeuden Kärppien kanssa järjestettiin yhteisiä juhlia. Vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyö pysyi arvossaan. ”Nälkä pois”-kampanjalla kerättiin varoja Intian kookospalmujen sekä kanojen hankintaa varten. Kirkossa kolehti kerättiin usein Talvikkivoimin. Tuolloin korostettiin yhteiskunnallisia - sekä käden taitoja.1980- 2010 -luvuilla toiminta oli perinteiden vaalintaa, retkiä, partio-ohjelman toteuttamista merkkisuorituksineen. Tänä päivänä retket ja leirit ovat edelleen tärkeä osa partiotoimintaa viikkokokoontumisten sekä merkkisuoritusten lisäksi. Partiomaja on tietenkin ahkerassa käytössä. Kokoontumispaikat, kolot, ovat Törnävällä sekä Seurakuntakeskuksessa. Lähiaikoina olemme menettämässä molemmat kolot ja alkaa uusien kokoontumistilojen etsintä.
Koronapandemian aikana ulkona liikkuminen ja retkeily on lisännyt suosiotaan. Se on näkynyt myös kiinnostuksena partiotoimintaa kohtaan.
Lippukunnassa on keskusteltu myös aikuisten ryhmän perustamisesta, joka keskittyisi aikuisten toimintaan ja johtajahuoltoon. Jos kiinnostuneita ilmoittautuu, saamme nopeastikin ryhmän toimintaan.
–Jäseniä olisi tulossa runsaasti, jos saisimme lisää ryhmänvetäjiä. Perhepartiotoiminta käynnistettiin syksyllä 2020. Lippukunnassa on keskusteltu myös aikuisten ryhmän perustamisesta, joka keskittyisi aikuisten toimintaan ja johtajahuoltoon. Jos kiinnostuneita ilmoittautuu, saamme nopeastikin ryhmän toimintaan, Sumukari sanoo.
Tasangon Talvikkien tulevaisuus näyttää tänä päivänä hyvältä. Viiden vuoden aikana jäsenmäärä on kolminkertaistunut 150 jäseneen. Tulijoita ja aktiivisia toimijoita on hyvin. Lippukunta on juhlinut 100-vuotista taivaltaan monin eri tavoin pitkin vuotta.
– Sunnuntaina 12.9. meillä on suuri juhlapäivä. Naulaamme ja vihimme uuden lipun Seinäjoen Seurakunnan seurakuntasalissa. Kokonnumme juhlajumalanpalvelukseen ja sen jälkeen lounaalle. Kello 14 on yhteinen tapahtuma Kalevan Navetalla. Juhlapäivään toivomme runsasta osallistujamäärää. Näihin tapahtumiin ovat kaikki tervetulleita. Samoin 2.10. Kirkkopuistossa järjestettävä Partiotoiminta tänään-tapahtuma on avoin kaikille partiotoiminnasta kiinnostuneille, Sumukari sanoo.