Siinä, missä asiakas näkee risaisen tuolin ja kangastilkun, verhoilija Anne Kangas visioi tyylikkään käyttöä kestävän sisustuselementin

Poikkeusajan kotoiluinto näkyy verhoilija Anne Kankaan työmäärässä. Johanna Koskiahde

Johanna Koskiahde

Luova perinteitä vaaliva työ, joka kysyy hyvää fyysistä kuntoa ja keskittymiskykyä. Sellainen on verhoilijan ammatti. Kuusi vuotta alan yrittäjä toiminut Anne Kangas on tekstiili- ja vaatetusalan insinööri, sisustussuunnittelija ja verhoilija.

– Kymmenisen vuotta pyöritin veljeni kanssa ravintola-alan perheyritystä näissä samoissa tiloissa, joihin viisi vuotta sitten palasin verhoomoyritykseni Anne K:n kanssa. Visuaalinen luominen ja käsityöammatti ovat minulle sydämenasia, ja palo näihin töihin sai siirtymään ravintola-alalta verhoilijaksi, Kangas kertoo.

Hän kouluttautui verhoilijan ammattiin Teuvan Teakissa. Huonekalujen verhoilun lisäksi Kangas opiskeli autoverhoilua. Työviikosta pari päivää vievät verho-ompelutyöt.

– Oman yrityksen perustaminen oli selviö. Yrittäjyys on verissä, siihen olen nuoresta pitäen kasvanut. Vaikka työ on toisaalta yksinäistä puurtamista, nautin siinä mahdollisuudesta toteuttaa luovuutta ja nautin siitä, miten kätteni työ on heti konkreettisesti nähtävissä. On upea seurata huonekalun valmistumista visioideni ja asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Se hetki, kun asiakas ihaillen hämmästelee lopputulosta, on palkitseva, hän sanoo.

Tarkkaa työvaihetta tehdessä ajatukset on keskitettävä täysin tekemiseen, hidastempoinen ompeluvaihe taas on Kankaan mukaan suorastaan meditatiivista. Asiakkaiden kanssa keskustelu tuo kaivattua katkosta yksinäiseen työskentelyyn.

– Toisaalta pikkutarkkana persoonana nautin, kun saan työskennellä rauhassa ja vastaan itse työni jäljestä. Toisaalta kontaktit asiakkaisiin ovat työn suola, sillä olen sosiaalinen ihminen, hän sanoo.

Kierrätys ja luonnonmukaisten materiaalien valinta on monelle periaateasia, josta ollaan valmiita maksamaan.

Perinteisen verhoilun taitajia koulutetaan maassamme yhä vähemmän. Ammattiryhmän yhteisöllisyys on vahva ja some-kanavien kautta jaetaan auliisti vinkkejä ja tarvittaessa materiaaleja.

– On todella harmillista, että koulutusta ajetaan alas. Ammattikunnassamme on vain kuutisensataa toimijaa, joista moni on jo iäkäs. Pian olemme tilanteessa, jossa perinteinen käsityötaito katoaa, Kangas harmittelee.

Työssään Kangas on nähnyt, miten perinteinen täyspuurunkoinen huonekalu on se, joka kestää aikaa ja uudistamista.

– Kunhan huonekalun runko on kunnossa, eikä esimerkiksi homeinen, pystyy sen verhoilemaan. Nykyään valitettavan usein materiaaleissa on korvattu täyspuu lastulevyllä. Samoin verhoilukankaat ovat usein tehdastuotteissa heikkolaatuisia, hän sanoo.

Työvaiheiden monipuolisuus tekee työstä vaihtelevaa. Kangas hallitsee huonekalun verhoilun puuosien entisöintiä myöden. Työtä tehdään paljon perinteisin tavoin. Suurin kehitys on tapahtunut materiaaleissa, joissa helppohoitoisuus ja likaa hylkivät ominaisuudet korostuvat.

– Perinteisen pehmustuksen tekeminen ja jousituksen uudistaminen on fyysisesti kovaa työtä. Teollinen verhoilu puolestaan altistaa liimojen ja täyteaineiden kemikaaleille, mikä on ammatin varjopuoli.

Materiaaleissa villa on luonnonkuituna omaa luokkaansa, mutta arvokas.

– Ympäristöasioiden merkitys on selvästi noussut. Kierrätys ja luonnonmukaisten materiaalien valinta on monelle periaateasia, josta ollaan valmiita maksamaan. Myös kotimaisen valmistajan kankaita halutaan valita periaatesyistä yhä useammin, Kangas sanoo.

Käsityön arvostus on noussut. Ymmärretään, miksi käsityönä tehtävä verhoilu maksaa sarjavalmisteisia tusinatuotteita enemmän.

– Nuorten asiakkaiden osuus on kasvussa. He tuovat usein verhoiltavaksi kirpputorilta löytämiään design-klassikoita. Verhoilemalla saa myös yhtä aikaa sekä säilytettyä tunnearvoa sisältävän perintöesineen että omaan kotiin ja tyyliin istuvan huonekalun, Kangas kuvaa.

Korona-aika lisäsi ennakko-odotusten vastaisesti verhoilijan töitä merkittävästi.

– Pandemian alussa tietenkin pelotti, mitä tuleman pitää. Mutta ihmisten kotoilu ja matkustelusta säästyvien rahojen sijoittaminen omaan kotiin näkyy minulla töiden runsautena. Siitä olen tietenkin kiitollinen, Kangas sanoo.

Vapaa-ajallaan Anne Kangas liikkuu, mieluiten metsässä ja avojaloin. Terveydestä huolehtiminen on työkyvyn ylläpidon takia tärkeää.

– Olen aamuihminen ja aloitan päivän lenkillä, aamu-uinnilla tai joogahetkellä. Otan itselleni aikaa aamusta. Siinä pysyy pää virkeänä ja se auttaa jaksamaan töissä. Koiran kanssa liikkuminen sekä tanssiharrastus ovat tärkeitä rentoutumisen keinoja.

Käsitöitäkin hän vapaa-ajallaan tekee, villasukkia ja neuleita.

– Oma sohva sen sijaan on odottanut jo vuosia verhoilua, hän naurahtaa.

Kommentoi