Suomessa todetaan vuosittain noin 1 000 työperäistä syöpää – Varsinkin rakennusalalla puutteita uuden lain vaatimissa syövän ehkäisytoimissa

Kuvituskuva. Arkisto/Janita Karra

Sirpa Repo

Suomessa todetaan Aluehallintoviraston mukaan vuosittain noin tuhat työperäistä syöpää. Lainsäädännön muutos, jolla pyritään suitsimaan syöpävaaralliselle pölylle altistumista työpaikalla, astui voimaan viime vuoden alussa.

Syöpävaarallisia tekijöitä on paljon ja niitä esiintyy hyvin monenlaisissa työtehtävissä. Suomen työelämässä yleisiä syöpävaarallisia tekijöitä ovat muun muassa kovapuupöly, kvartsipöly, dieselmoottorien pakokaasut ja hitsaushuurujen tietyt kromiyhdisteet.

Lain voimaantulon jälkeen työsuojeluviranomaiset ovat tarkastaneet yli eri toimialojen 700 työpaikkaa. Niistä yli 90 prosentissa oli huomauttamista uuden asetuksen noudattamisessa.

– Työperäisiä sairauksia aiheuttavat altistumiset kemiallisille ja biologisille tekijöille. Suurimpia ammattitautialtisteita ovat mineraalipölyt, kuten asbestit, kvartsi, talkki ja sementti, kertoo tiedotteessa ylitarkastaja Mikko Koivisto aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Vuoden 2020 alussa tulivat asetuksella voimaan sitovat raja-arvot 25 syöpävaaralliselle tekijälle.

Kovapuupöly on yksi syöpävaarallisista tekijöistä, jolle on asetettu sitovat raja-arvot. Kovapuupöly tarkoittaa lehtipuiden, kuten koivun, haavan, tammen, pyökin, pihlajan, lepän ja pajun työstämisessä syntyvää pölyä. Sille voi altistua esimerkiksi, kun puuta hiotaan, sahataan tai sorvataan.

Kovapuupölylle voi altistua myös, kun siivotaan tiloja, joissa on työstetty puuta. Sille voidaan altistua myös oppilaitoksissa.

Rakennusalan työpaikoilla yleinen syöpävaarallinen aine on kvartsipöly. Sillekin määriteltiin laissa puolitoista vuotta sitten raja-arvot, jotka eivät saat ylittyä työpaikoilla.

Hienojakoisen kvartsipölyn hengittämisen on todettu olevan yhteydessä useisiin sairauksiin, kuten keuhkosyöpään.

Kvartsipölyä syntyy rakennustyömailla, kun kiviainesta sisältävää materiaalia käsitellään, esimerkiksi piikataan betonia tai hiotaan, murskataan tai räjäytetään kiveä. Kvartsipölyä syntyy myös rakennusten purkutöissä, kalliota poratessa, hiekkapuhalluksessa ja tasoitustöissä.

Koivisto sanoo, että erityisesti pienet rakennusalan yritykset ja rakennuttajatahot eivät ole kovin hyvin tietoisia lainsäädännön muutoksesta. Työpaikoilla ei tiedetä riittävän hyvin esimerkiksi kvartsipölyn raja-arvoa.

– Riskejä ei ole arvioitu riittävästi eikä tarvittavia suojaustoimenpiteitä ole tehty, jolloin työntekijöitä altistuu syöpävaarallisille pölyille. Kysymys ei ole haluttomuudesta noudattaa lakia, vaan pikemminkin tiedon puutteesta, arvioi Koivisto.

Työsuojelutarkastuksissa on havaittu puutteita lisäksi muun muassa pölyntorjuntasuunnitelmissa ja henkilönsuojainten tarpeen arvioinnissa.

Työperäiseen syöpään sairastuu EU:n alueella vuosittain noin 120 000 työntekijää. Työperäiset syövät ovat pääasiassa hengityselinten syöpiä.

Kommentoi