E-P:n yrittäjien kasvuhalukkuus on tutkimusten mukaan edelleen vaatimatonta - kahdessa asiassa ollaan takamatkalla naapurimaakuntiin nähden

Etelä-Pohjanmaalla yrittäjien kasvuhalukkuus on tutkimusten mukaan edelleen vaatimatonta ja näkymät synkkiä. Yrityskentällä on kuitenkin aistittavissa positiivinen vire.

Vaatimattomuudesta pitää siirtyä rohkeasti uskomaan omaan yritykseen ja tuotteeseen, kannustaa Teemu Viitala. Johanna Koskiahde

Johanna Koskiahde

Syksyn pk-yritysbarometrin tulos näytti synkkiä lukemia maakunnan yrittäjien suhdanneodotuksista ja yritystoiminnan kehityksestä. Tekniikka&Talous -lehti puolestaan listasi maakuntien tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien osuudet BKT:stä, siinä listalla Etelä-Pohjanmaa on häntäpäässä, kaukana hallituksen asettamasta tavoitteesta.

Miksi kasvuhalukkuus jää yhä edelleen yrittäjämyönteisessä maakunnassa vaisuksi?

– Yritysbarometrin osalta tulos ei täysin vastaa kentältä nyt välittyviä tunnelmia, jotka ovat kehittyneet kyselyn tekemisen jälkeen syksyn mittaan positiivisemmaksi, sanoo Tapio Seppä-Lassila Into Seinäjoesta.

Optimitilanteessa kasvu tapahtuu menestyksen siivittämänä, luonnostaan, eikä ulkoa esitettyjen vaatimusten kautta.

– Yrityksen on ensin löydettävä asiakkaita, tunnettuutta ja lisää myyntiä. Siitä seuraa positiivinen ongelma, resurssien kasvattamisen tarve, korostaa Seppä-Lassila.

Paljon on kiinni yrityskulttuuristamme ja sen eroista vaikkapa Pohjanmaahan verrattuna. Vientikauppaan siirtyminen toimii usein luonnollisena pontimena yrityksen kasvulle.

Kun saamme asiakkaiden hakemisen ulkomailta luontevaksi osaksi toimintaa, se sysää yrityksiä kasvuun.

Tapio Seppä-Lassila

– Ihaillen olen todennut, että Vaasalaisten start up-yritysten toimintasuunnitelmissa on usein jo alussa visio kansainvälistymisestä. Etelä-Pohjanmaalla tähtäin tuntuu olevan useammin kotimaan markkinoissa, tässä on merkittävä ero, pohtii Seppä-Lassila.

Tuotekehityksessä ja kansainvälistymisessä ollaan takamatkalla naapurimaakuntiin nähden.

– Kasvun avainsanoja ovat kansainvälistyminen ja vienti. Meillä tyydytään kuitenkin usein kotimaisiin toimitusketjuihin. Kun saamme asiakkaiden hakemisen ulkomailta luontevaksi osaksi toimintaa, se sysää yrityksiä kasvuun kuin vahingossa, menestyksen luodessa kasvutarpeita. Myös yhteistyö toisten yritysten kanssa voi olla kasvulle hyvä alusta, Seppä-Lassila sanoo.

Kasvuhaluttomuus kertoo myös siitä, että yrittäjän tilanne on riittävän hyvä. Työntekijän palkkaaminen on valtava askel, investointi ja riski.

– Jos liikevaihto ja tuotto on riittävä, kasvuhaluja ei aina ole. Ei tämä ole pelkästään eteläpohjalaisten pk-yritysten ilmiö. Meillä on kuitenkin valtavasti yhdestä neljään henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, joissa olisi kasvupotentiaalia, Seppä-Lassila toteaa.

Tuotekehityksen hidasteena on oman yliopiston puuttuminen maakunnasta, mutta sen ohella paljon on tässäkin kiinni yrityskulttuurista ja totutuista tavoista. Tarvitaan rohkeutta uudistua.

– Tuotekehitysrahoitusta haetaan meillä harmillisen vähän. On ehkä ajateltu niitä jonkinlaisena yritystukena heikosti menestyville, vaikka asiahan on päinvastoin, heikosti menestyvä yritys ei rahoitusta saa. Tuotekehitysrahoituksen hakuun kannattaa lähteä isosti, mieluummin yli- kuin alimitoittaen tarpeen, Seppä-Lassila kannustaa.

Yrityselämän evoluutio on johtanut pk-yritysten kohdalla ydintoimintoihin panostamiseksi joidenkin osa-alueiden ulkoistamisen kautta.

– Taloushallinto ja juridiset palvelut ovat usein niitä, jotka yrityksissä siirretään niihin erikoistuneille ulkopuolisille toimijoille. Se vapauttaa yritysjohdon resursseja yrityksen ydintoiminnan kehittämiseen. Tätä on yrityksissä käytäntönä yhä enemmän, Seppä-Lassila toteaa.

Osaajapula on nyt yritysten laajentumisen suuri jarru. Se näkyy ennen muuta suorittavan työtason työpaikkojen täyttämisessä. Kotimaasta tekijöitä ei riittävästi löydy.

– Maakunnan yrittäjät ovat nykyään valmiita palkkaamaan pätevän henkilön kansallisuudesta riippumatta. Kunhan joku yhteinen kieli löytyy ja hakijalla on työhön haettu osaaminen, ulkomaalaisuus ei ole este, Seppä-Lassila sanoo.

Haaste on tarjolla olevien työtehtävien yksipuolisuus sikäli, että Etelä-Pohjanmaalla on henkilöstön kansainvälisyydestä ja kielitaidosta hyötyviä yrityksiä ja toimistotyöpaikkoja vähän.

– Me elämme maamme umpisuomenkielisimmällä alueella. Se vaikeuttaa kieltä osaamattoman pääsyä työmarkkinoille, Seppä-Lassila sanoo.

Sitoutuneisuus tukee pitkäaikaista rekrytointia

Lisähenkilöstön palkkaus on iso askel ja investointi yrittäjälle, ulkomaisen työvoiman palkkaus voi olla vielä isompi.

– Ulkomaisen työvoiman palkkausta emmitään suotta. Se ei ole etenkään EU-maista tulevien kohdalla vaikeaa tai byrokraattista. Suurempi haaste on tänä päivän se, että Suomi kilpailee osaavasta työvoimasta muiden EU-maiden kanssa, sanoo yrittäjä Teemu Viitala YES henkilöstöpalveluista.

Teemu Viitala on tehnyt pitkän yrittäjäuran useilla toimialoilla ja pyörittää nyt henkilöstöpalveluyritystä. Muutos yritysten valmiudessa palkata ulkomaalaisia työntekijöitä on ollut nähtävissä viimeiset vuodet.

– Asiakaskuntani kattaa koko maan, joten yrityskentän tunnelmat ovat tiedossa. Ongelma on, että työpaikat ja työntekijät eivät maassa kohtaa. Henkilöstön saatavuus on monella toimialalla kasvun suurin haaste, Viitala sanoo.

Sesonkityövoimaa on saatavissa, mutta tärkeää on löytää sitoutuneisuus työnantajalta henkilön pysyvään palkkaamiseen ja toisaalta työntekijän kiinnostus jäädä maahan pidemmäksi aikaa.

– Ryhmänä saapuville kynnys tulla pohjoisen pimeyteen madaltuu, kun tukena on samasta kieli- ja kulttuuriympäristöstä tulevia, toteaa Viitala.

Ulkomainen työntekijä olisi usein halukas tekemään sallittua enemmän työtunteja.

– Kun työlainsäädäntö tämän estää, he hommaavat lisätunteja toisesta yrityksestä. Kaikkineen suomalaiseen työlainsäädäntöön tarvitaan joustoa. Se on työvoimasta kilpailtaessa myös tärkeää, kun häviämme esimerkiksi palkkatasossa Saksalle. Yleinen turvallisuus ja palkanmaksun luotettavuus ovat asioita, joissa Suomi on vahvoilla, Viitala sanoo.

Vaikka asenneilmapiiri on muuttunut kansainvälisemmäksi, maakuntaan tarvitaan lisää rohkeutta muuttaa totuttuja toimintamalleja yrityksen johtamisessa.

Henkilöstöhallinto on sektori, jonka pk-yritys usein ulkoistaa henkilöstöpalveluyritykselle, vapauttaen johdon resursseja ydintoiminnan kehittämiseen.

–Eteläpohjalaiset haluavat perinteisesti pitää kaikki narut omissa käsissään, mutta usein yhteistyön kautta tehokkuus kasvaa. Yhä useammat yritykset näkevät, että toiminnan ulkoistaminen ja resurssien keskittäminen ydinosaamiseen on tuottavaa, Viitala toteaa.

Kentällä on hyvä pöhinä ja uskoa parempaan.

– Nyt on yrittäjien havahduttava siihen, että ollaan valmiina kysynnän kasvuun, kun maailma hiljalleen pyörähtää käyntiin koronan jälkeen. Vaatimattomasta ajattelusta pitää siirtyä uskomaan, että omalle tuotteelle on löydettävissä kansainväliset markkinat, Viitala korostaa.

Apua on saatavilla julkiselta puolelta ja yksityisiltä toimijoilta.

– Rohkeasti vain kysymään neuvoa. Eri toimialojen yrittäjien kesken käydyt keskustelut voivat tuoda aivan uusia näkökulmia toimintaan, kannustaa Viitala.

Kommentoi