Koronapotilaita hoitava tehohoitolääkäri avautuu somessa rokottamattomuudesta: "Huolestuttaa tosi paljon" – Näin kollegat kommentoivat kirjoitusta

Kuvituskuva. Arkisto / Anu Kiljunen

Minna Harmaala

– Minua huolestuttaa tosi paljon.

Näin aloitti tehohoitolääkäri Reetta Huttunen kirjoituksensa, jonka julkaisi Facebook-sivuillaan lauantaina. Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) päivystävä lääkäri on huolissaan koronarokottamattomuuden seurauksista.

– Minä ja kollegani näemme näitä potilaita taas kerran kiihtyvällä tahdilla sairaaloissamme ja teho-osastoilla. Se mitä lehdissä on kerrottu, on totta, tauti jyllää rokottamattomien keskuudessa. Onko se edes vakava? Kyllä on.

– Miksi minua huolettaa? Hetken näytti siltä että nyt pääsemme niskan päälle. Melkein juhlittiin. Nyt ei enää näytä hyvältä. Mistä se johtuu? Erityisesti siitä että osa väestöstä ei ole rokottautunut. Vaikka nyt puuhataan jo kolmansia rokotuksia, laivan pohja vuotaa ja tapausmäärät lisääntyvät kun osa väestöstä ei ole hakenut niitä ensimmäisiäkään, Huttunen kirjoittaa.

Kun tapausmäärä lisääntyy, myös teholle päätyy enemmän koronapotilaita.

Paha covid-infektio ei ole mikään pikkuista rajumpi ”miesflunssa”.

Tehohoitolääkäri Jaakko Långsjö

– Se vaikuttaa meidän kaikkien turvallisuuteen. Myös muut kuin koronapotilaat pitää hoitaa. Entä jos läheisesi joutuu auto-onnettomuuteen tai sairastuu muuhun vaikeaan tulehdukseen joka vaatii tehohoitoa? Hänetkin pitää saada mahtumaan teho-osastolle.

Meilahden koronapotilaiden tehohoitopaikat ovat loppumassa – rokottamattomien asenne herättää tuskaa linjajohtajassa: "En enää keksi, miten voisi vaikuttaa"

Rokotuskattavuus on hidastunut ja tilastojen mukaan erityisesti nuoret aikuiset jättävät rokotteen ottamatta. Reetta Huttunen arvioi, että osa nuorista aikuisista ei katso hyötyvänsä rokotteesta, pelkäävät sitä tai eivät vain saa aikaiseksi hakea sitä.

Huttunen vahvistaa, että myös nuoret ja perusterveet aikuiset sairastuvat joskus pahasti.

– Et voi kuitenkaan etukäteen tietää oletko onnekas vai et. Tauti johtaa pahimmillaan erittäin vaikeaan hapenpuutteeseen ja keuhkojen toimintahäiriöön.

Hän kehottaakin kaikkia rokottamattomia ottamaan rokotteen ja levittämään tietoa.

– Rokote on tehokas ja turvallinen, edelleen. Kaikki se, millä turvallisuus voidaan varmistaa, on tehty ja tehdään.

Teineistä jo suurempi osa on rokotettu kuin parikymppisistä – Koronarokotuskattavuus vaihtelee hurjasti Hus-alueen sisällä

Vieraskielisiä testattu selvästi vähemmän, heillä paljon enemmän koronatartuntoja

Muutama tehohoitolääkäri on kommentoinut Reetta Huttusen kirjoitusta.

Esimerkiksi Jaakko Långsjö Taysista sanoo, että kaikki rokottamattomat saavat ennemmin tai myöhemmin koronan. Hän ihmettelee, ettei tätä käsitetä.

– Teholääkärinä korostan, että paha covid-infektio ei ole mikään pikkuista rajumpi ”miesflunssa”, jonka seurauksena käydään pari päivää teholla ”makailemassa” ja sitten palataan normaaliin elämään. Paha Covid on hengenvaarallinen tauti, joka voi runnella keuhkot pysyvästi niin pahoin, että paluuta normaaliin elämään ei ole vaikka henki säästyisikin. Paha hengenahdistus pelkästään kävelemään lähtiessä ei ole mukava loppuelämän seuralainen, Långsjö kirjoittaa.

Hän toivoo, että ihmiset eivät uskoisi kaikkea, mitä sosiaalisessa mediassa rokotteiden haittavaikutuksista väitetään.

– Rokote voi aiheuttaa rajunkin reaktion (paikallista kipua, kuumetta, kainalon imusolmukkeiden turpoamista ja aristusta yms.) mitkä ovat muutamassa päivässä ohimeneviä ilmiöitä. Niiden pelossa ei kannata rokotuksesta kieltäytyä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

Toinen Taysin tehohoitolääkäri Ville Jalkanen on samoilla linjoilla.

– Teholääkärinä harvoin tunnen sellaista voimattomuuden tunnetta kuin Covidia vastaan tapellessa. Potilaat ovat pitkään hoidossa, tulevat tutuiksi etunimiltään, omaisiltaan, tavoiltaan, kasvoiltaan. Pikku hiljaa he hiipuvat edessämme, meidän seuratessa käyriä ja kuvia ilman parantavaa hoitoa. Osalla elimistö ja vastustuskyky ovat kyllin vahvoja voittamaan viruksen, mutta kaikilla teholta hengissä selvinneillä on elämä ennen ja jälkeen Covidin, Jalkanen kirjoittaa.

"Suurin osa lähtee lepakoista, siellä on satoja, ellei tuhansia viruksia" – uhkaavia infektioita tutkiva apulaisprofessori Tarja Sironen kertoo, mikä erityinen piirre koronaviruksessa on

10–20 koronatapauksen löytäminen maksaa miljoona euroa viikossa Helsinki-Vantaalla – Rokotettuja testataan enää pistokokein

Kommentoi