Pollarin talo näki Seinäjoen nousun

Torin laidalta hotelli-ravintola Alman pihapiiriin siirretty Pollarin talo on Seinäjoen vanhimpia rakennuksia.

Petri Pihlajaniemen käsissä Pollarin talosta tulee jälleen matkalaisten majapaikka. Johanna Koskiahde

Johanna Koskiahde

Ylistarosta Seinäjoelle vuonna 1911 siirretty Pollarin talo on nähnyt Seinäjoen keskustan kehittymisen rautatieaseman ympärille. Talo seisoi peltolakeuksien keskellä palvellen matkustajia yösijan tarjoten. Vuosikymmenien saatossa sen ympäristöön on rakentunut kokonainen kaupunki.

– Iisakki ja Mandi Pollari siirrättivät talon Ylistarosta ja alkoivat pitää siinä matkustajakotia sekä kahvilaa. Näin ollen Pollarin talo tulee palaamaan Seinäjoen alkuvuosiensa mukaiseen käyttöön, kun yläkertaan tulee majoitusta ja alakertaan kokoontumistiloja, kuvaa yrittäjä Petri Pihlajaniemi, joka on Pollarin talon uuden elämän toteuttaja.

Pollarin talosta jää käytännössä entiselleen vain hirsinen runko, laudoitukset välikattoja myöden puretaan pois. Mutta juuri hirsinen runko on talon sydän, joka luo talon ilmeen ja hengen. Ja se säilyy alkuperäisenä, vaikka saakin nyt ympärilleen uusitun kuoren.

– Työmaalla on valettu antura ja seuraavaksi perustusten teko jatkuu porakivistä tehtävän kivijalan rakentamisella. Talo entisöidään sen perinteitä kunnioittaen, vaikka varustetaankin modernin tekniikan mukaisesti käyttömukavuutta ajatellen, Pihlajaniemi kertoo.

Rautatie on syy Seinäjoen syntyyn ja rautatie on edelleen Seinäjoen suuri mahdollisuus.

– Ekologisena yhä nopeammaksi muuttuvana kulkumuotona junan ja rautateiden merkitys on tulevaisuudessa nykyistä tärkeämpi ja Seinäjoen sijainti pääradan varrella mahdollistaa kaupungin kehityksen myös jatkossa, Pihlajaniemi korostaa.

Pollarin talon kaltainen vanha rakennus kertoo tämän nuoren kaupungin historiaa jälkipolville kunnostamisen myötä jatkossakin.

Matkustajien ensivaikutelma muodostuu aseman seudusta, ja siksi sen pitää herättää ihastusta. Hotelliksi entisöity rautatieläisten talo ja vesitorni toimivat jo vetonaulana.

– Tärkeintä on saada aikaan wau-efekti, herättää kiinnostusta ja positiivisia mielikuvia. Koen, että meillä on tässä hieno historiallinen kokonaisuus, uutta ja vanhaa rinnakkain. Pollarin talon kaltainen vanha rakennus kertoo tämän nuoren kaupungin historiaa jälkipolville kunnostamisen myötä jatkossakin. Historiasta tulisi osata ottaa oppia monella tasolla, Pihlajaniemi pohtii.

Pihlajaniemelle vanhojen rakennusten säilyttäminen on harrastus ja sydämenasia. Samalla niiden kunnostuksen on kuitenkin oltava taloudellisesti järkevä investointi.

– On hienoa olla mukana säilyttämässä Seinäjoen kaupungin historiaa. Vähiin ovat täällä vanhat rakennukset käymässä. Rautatieläisten talon kunnostus purku-uhan alta hotelliksi herätti valtavasti positiivista huomiota. Sen historiaa eläneet kaupunkilaiset tuntevat vahvasti talon merkityksen.

Seuraava projekti on veturitallien kunnostus.

– Niiden kohtalo pitäisi päättää. Ajatus kylpylästä oli kiinnostava, mutta saas nyt nähdä, mitä tapahtuu. Veturitallit herättävät kiinnostusta ihmisissä, eikä ihme, ne ovat valtavan hieno ja ainutlaatuinen rakennus Seinäjoella, Pihlajaniemi pohtii.

Seinäjoella on Pihlajaniemen mukaan helppo toimia.

– Tämä on Suomen Amerikka. Kaikki ovat tulleet jostain muualta Seinäjoelle, toimintakulttuurille on ominaista avoimuus, yrittäjähenkisyys ja ystävällisyys, hän summaa.

Yrittäjä on tunnettu entisöintihankkeistaan, joten hänelle tarjotaan paljon kohteita.

– Jos rakennus on riittävän suuri, sopivassa paikassa ja sille on toimiva käyttötarkoitus, saatan siitä kiinnostua. Entisöidyt rakennukset tuottavat nykynuorille elämyksiä historiasta. Tämän päivän nuoret eivät keräile tavaraa, he keräilevät kokemuksia ja elämyksiä. Tähän Pollarin talon kaltaiset hankkeet voivat tarjota madollisuuden, Pihlajaniemi toteaa.

Kommentoi