Tuontikoira yskäisi lattialle loisen, joka paljastui Suomessa uudeksi kielimadoksi – Ällöttävä ilmestys voi tarttua myös ihmiseen

Tältä näyttää kielimato. Anu Näreaho

Minna Harmaala

Suomesta on löytynyt koiralta ensimmäistä kertaa linguatula-kielimato, joka voi tarttua myös ihmisiin.

– Koiran lattialle yskäisemän litteän, kolmisen senttimetriä pitkän loisen havaitsi omistaja. Koira oli tuotu Espanjasta Suomeen noin vuotta aiemmin, kertoo tiedotteessa eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori Anu Näreaho Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Loinen voi kasvaa aikuisena jopa kahdeksansenttiseksi.

Mato löytyi, koska omistaja toimitti sen alustavan tunnistuksen jälkeen eläinlääkärille. Eläinlääkäri otti yhteyttä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan parasitologian laboratorioon, missä loista ja koiran ulostenäytteitä tutkittiin tarkemmin. Loiselle tehtiin Itä-Suomen yliopistossa DNA-tutkimus, joka varmisti otuksen olevan linguatula serrata.

Linguata serrata -loinen on matomaisesta ulkomuodostaan huolimatta äyriäinen.

Koira saa linguatula serratan elimistöönsä, kun syö tartunnan saaneen kasvinsyöjäeläimen elimiä raakana.

Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista.

Yliopistonlehtori Anu Näreaho, Helsingin yliopisto

Otus elää nenänieluun kiinnittyneenä ja tuottaa nenäeritteisiin sekä ulosteisiin munia, jotka sitten päätyvät väli-isäntinä toimiviin kasvinsyöjiin.

Kasvinsyöjässä kielimadon nuoruusmuodot asettuvat elimiin, kuten maksaan, keuhkoihin tai imusolmukkeisiin. Näitä syömällä koira saa tartunnan.

Ihminen voi saada tartunnan koiran ulosteen ja muiden eritteiden mukana. Ihminen voi olla loiselle sekä pää- että väli-isäntänä. Tämä on Anu Näreahon mukaan onneksi kuitenkin hyvin harvinaista.

Kielimatoa esiintyy Euroopasta erityisesti Romaniassa, mistä tuoduilla koirilla on löytynyt loista eri maissa.

Espanja sen sijaan ei ole tyypillisintä esiintymisaluetta. Yliopiston tiedotteessa kuitenkin huomautetaan, että tartunnan voi saada mistä tahansa, missä loisen elämänkierto on mahdollinen. Tavallisimmin koira saa tartunnan lampaasta.

– Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista, joista osa on riski myös ihmiselle. Kattava diagnostiikka ja loislääkitys ennen koiran tuontia sekä seuranta myös tuonnin jälkeen auttavat hallitsemaan riskejä. Kuvatussa tapauksessa omistaja toimi esimerkillisesti ja tartunta saatiin varmistettua ja hoidettua, Anu Näreaho sanoo tiedotteessa.

Tapauksen koira oli ollut oireeton ennen loisen havaitsemista eikä sen ulostenäytteissä todettu munia.

Kommentoi