Seinäjoelle ravintolan avaava KFC tarjoilee Puolan laatua - kotimainen liha ei häviä ulkomaiselle kuin yhdessä asiassa, vastataan elintarvikemaakunnasta

Seinäjoen Ideaparkiin ravintolan avaavan uppopaistettuun kanaan erikoistuneen kansainvälisen KFC-ketjun käyttämä liha tulee Puolasta. Elintarvikemaakunnastamme ei yrityksen laatukriteerit täyttävää kanaa löydy.

Kentucky Fried Chicken avaa ravintolan Seinäjoelle. Kuva on ketjun ravintolasta Viron Tartosta. KFC / Lehdistökuva

Johanna Koskiahde, Mikko Välimaa

Seinäjoen ohella KFC-ravintola on tulossa Helsinkiin, Espooseen ja Turkuun. Ravintoloissa myytävä kananliha tulee Puolasta. Puolalaiset tilat on valittu KFC:n Suomen toimitusjohtaja Janne Einola mukaan sillä perusteella, että yrityksellä on olemassa toimitusketjut Puolassa valmiina ja tilat täyttävät KFC:n asettamat standardit, joita on puolenkymmentä.

– Kana on peräisin vain sertifioiduilta tiloilta, joissa on erittäin tiukka valvonta ja jossa kanoja tarkastellaan koko prosessin läpi. Tämä liittyy tiukkoihin laatustandardeihimme, joilla varmistamme ensiluokkaisen laadun, Einola sanoo.

KFC:n kananlihan alkuperä on aiheuttanut keskustelua. Eikä ihme, sillä suomalaista lihantuotantoa pidetään monilla mittareilla kansainvälisissä vertailuissa erittäin laadukkaana.

– Suomalainen broilerikasvatus on maailman huippua, verrataan sitten lihan salmonellavapautta, antibioottivapautta tai eläinten hyvinvointia. En tiedä sellaisia tuottamisen laatuun liittyviä kriteereitä, laadukkaasta puhtaasta ruuasta puhuttaessa, jota suomalainen broilerinkasvatus ei täytä. Se sijaan monilla muilla EU-mailla on haasteita täyttää asetettuja tuotannon vaatimuksia, toteaa MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi.

Antibioottien käyttö on ulkomaisessa lihassa yleistä, kun taas suomalaiset lihantuottajat pitävät antibiootitonta lihaa tärkeänä laatutekijänä. Suomessa on tehty pitkään työtä tuotannon kehittämisessä ketjun eri vaiheissa. Kotimaisen ruuan puhtaus on fakta.

– Kun puhutaan kanankasvatuksessa antibiooteista, on tehtävä ero suomalaisen ja ulkomaisen keskustelun välillä. Kun ulkomailla vähennetään antibioottien käyttöä, vähennetään ihmislääketieteessä käytettävien antibioottien käyttöä eläimillä, mutta eläinlääketieteen antibiootteja käytetään edelleen. Suomessa antibioottivapaa liha sen sijaan on täysin ilman antibioottia kasvatettua, korostaa Atria Suomi Oy:n siipikarjaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä.

Hinta. Siinä ainut yleiskriteeri, jossa suomalainen tuotanto ulkomaiselle häviää.

Yrjö Ojaniemi, MTK-Etelä-Pohjanmaa

Einola korostaa, että KFC-ketju pyrkii myös vähentämään antibioottien käyttöä.

– Teemme toimittajien kanssa yhteistyötä laadun parantamiseksi, ihmislääketieteessä tärkeiden antibioottien käytön minimoimiseksi tiloilla ja sitoudumme eläinten hyvinvointiin. Uskomme, että tämä tarkoittaa parempaa tuotetta asiakkaillemme.

Einolan mukaan kysymys ei ole siitä, etteikö Suomesta löytyisi kanaa, joka täyttää KFC:n laatuvaatimuksia.

– Kysymys on prosessista sekä isommasta kokonaisuudesta, ei vain hygienia-, laatu- tai hintatekijöistä.

Einolan mukaan suomalaisten lihantoimittajien kanssa käydään keskustelua heidän pääsystään osaksi toimitusketjua.

– Kartoitamme jatkuvasti myös mahdollisia paikallisia toimijoita, jotka voisivat vastata standardeihimme. Koitamme löytää keinoja, jotta kaikki KFC:n vaatimukset voidaan täyttää suomalaisen kanan kohdalla.

Ojaniemi ei lähde kommentoimaan kyseistä yksittäistapausta, mutta toteaa, että kriteerejä verrattaessa Suomi häviää vain yhdessä kohdassa.

– Hinta. Siinä ainut yleiskriteeri, jossa suomalainen tuotanto ulkomaiselle häviää. Toki jokaisella toimijalla voi olla omia kriteerejä, niistä en pysty kommentoimaan, Ojaniemi sanoo.

Laatu voi myös tarkoittaa hyvin eri asioita kuin kuluttaja mieltää. Matti Perälä korostaa, että jokainen yritystoimija tekee omat ratkaisunsa.

– Laadulla voidaan viitata tiettyyn anatomiseen osaan ja sen painoluokkaan, tai pakkauskokoihin. En kommentoi yksittäistä tapausta, mutta toivon tietenkin, että kotimaisen kananlihan laadukkuus tunnustetaan, Perälä sanoo.

Suomalainen broilerinkasvatus on avoimuudessaan aivan erityistä.

– On aivan poikkeuksellista, että meillä tuottajat omalla nimellään, paketin kylkeen se painettuna, vastaavat tuotteesta. Kertoohan se vastuullisuudesta ja arvoista, joilla laatu Suomessa tuotetaan, huomauttaa Perälä.

Vastuullisuus kattaa suomalaisessa tuotannossa koko ketjun, ja tämän päivän kuluttajille se on tärkeä ostopäätöksiä ohjaava arvo.

– Sademetsistä ravatuilla pelloilla kasvatettavan soijan käytön minimoiminen rehuna on meillä tietoinen valinta, samoin aurinkoenergiaan panostaminen. Suomalaista lihantuotantoa kehitetään koko ajan kestävään suuntaan, kaikissa tuotantoketjujen vaiheissa, Perälä korostaa.

Kommentoi