Kerrostalossa asuvat liikkuvat enemmän, kertoo tuore väestötutkimus – "Minuuteista kertyy vuodessa merkittävä ero"

Suomalaisten päivittäiseen liikkumiseen vaikuttavat asumismuoto sekä kotioven ja kulkuvälinen etäisyys toisistaan. Kerrostalossa asuvat liikkuvat enemmän kuin pientaloissa asuvat, kertoo UKK-insitituutin tiedote.

– Kerrostaloasukkaat käyttävät liikkumiseen päivittäin yli 50 minuuttia eli noin viisi minuuttia enemmän aikaa kuin pientaloasukkaat, kertoo tiedotteessa UKK-instituutin johtaja lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Tiedot perustuvat vielä julkaisemattomiin KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksen tuloksiin.

– Muutamien minuuttien erot kertautuvat päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, ja vuositasolla niiden ero on jo merkittävä, muistuttaa Vasankari.

Työikäisten liikkumiseen vaikuttavat tiedotteen mukaan muun muassa asumismuoto, sukupuoli, siviilisääty ja työtilanne. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 iältään 20–69-vuotiasta suomalaista. Heidän liikkumistaan ja sen rasittavuutta, paikallaan oloa ja unta seurattiin liikemittarilla viikon ajan.

– Siviilisääty vaikuttaa liikkumisen määrään hieman sukupuolta enemmän, Vasankari kertoo tutkimuksen tuloksista.

Muutamien minuuttien erot kertautuvat päivästä toiseen, ja vuositasolla niiden ero on jo merkittävä.

Miehet keräävät päivässä kolme minuuttia enemmän reipasta liikettä kuin naiset. Lesket ja eronneet ovat liikkeessä 52 minuuttia ja avoliitossa elävät 45 minuuttia päivässä.

Maatalousyrittäjän työtilanne lisää liikettä. Hän liikkuu reippaasti päivittäin tunnin, ja perheenjäsentään kotona hoitava henkilö 25 minuuttia.

– Liikkuminen hyödyttää jokaisen ihmisen terveyttä, mutta esimerkiksi työtilanne asettaa ihmiset liikkumismahdollisuuksiltaan eriarvoiseen asemaan.

Tutkimus paljastaa sen, että osa ihmisistä liikkuu selvästi keskiarvoa enemmän, osa ei juuri lainkaan. Yksilöiden väliset erot ovat hyvin suuret.

Vasankari muistuttaa, että liikkumisen määrällä on vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, terveyteen, työkykyyn ja odotettuun elinikään.

– Sitä tulee seurata samalla tavalla kuin kolesteroliarvoja, verenpainetta ja muita terveysmuuttujia, Vasankari painottaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat