Suomalaisten vanhoista vaatteista saadaan viimein valmistettua materiaalia kotimaassa: Tänään avattu laitos kierrättää 3,2 miljoonan ihmisen poistotekstiilit, mutta se on vasta alkua

Harmaa möhkäle ei näytä kummoiselta, mutta on iso edistysaskel kohti kestävämpää tekstiilien käyttöä. Tässä harmaassa massassa on nimittäin arvokasta raaka-ainetta, joka on syntynyt suomalaisten loppuun kuluttamista vaatteista ja muista kankaista.

Kyseinen paali on ensimmäinen, jonka Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on valmistanut kotitalouksien poistotekstiileistä uudessa poistotekstiilien kierrätyslaitoksessa Paimiossa.

LSJH:n viestintäasiantuntija Tuomas Alijoki kertoi, että laitoksen valmistamaan kierrätyskuitupaaliin päätyy vuoden loppuun mennessä 3,2 miljoonan suomalaisen poistotekstiileitä, suurin osa pääkaupunkiseudulta.

– Poistotekstiiliä syntyy laskennallisesti 13 kiloa per suomalainen poistotekstiiliä eli kyllä materiaalia on.

Laitos avattiin tänään tiistaina juhlallisin menoin, onhan se Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen tämän mittaluokan tekstiilikierrätystehdas.

– Tämä on vanhan tekniikan modernisointia. Tekstiilit ovat olleet aikoinaan todella arvokkaita aikoinaan. Monella suomalaisella ei ole ollut kuin muutama vaate – ei vuodessa, vaan koko elämässä. Nykyihmisen vaatemäärä on aivan hurja, sanoi LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

"Jättäisin paljettimekot kauppaan": Uudessa kierrätyslaitoksessa kuiduksi muuttuu monenlaista tekstiiliä, mutta silläkin on rajansa – Näin kierrätät vanhat vaatteet oikein

Uudessa laitoksessa on vieretysten kaksi jalkapallokentän kokoista hallia.

Yhdellä puolella LSJH valmistaa kuitupaaleja kotitalouksien monenkirjavista tekstiileistä.

Viereisessä hallissa Rester Oy:n linjaston lopputuotteet ovat yksivärisempiä, sillä siellä jatkojalostettavaa kuitua syntyy esimerkiksi Lindströmin käsipyyherullista, hotellien lakanoista tai sairaalahenkilöstön työvaatteista.

Linjastot ensin leikkaavat tekstiilijätteen pienemmiksi suikaleiksi ja repivät sitten sen kuituja auki monipolvisessa prosessissa. Lopputuloksena on paali avattua kuitua, jota toimitetaan yrityksille jatkojalostettavaksi. Siitä voi syntyä vaikkapa lankaa tai kuitukangasta, tai akustiikkalevyjä.

– Tulevaisuudessa sairaalavaatteissa voi olla 20 prosenttia Paimion uusiokuitua ja loput neitseellistä. Tämä siis vähentää neitseellisen kuidun tarvetta, kertoi asiakkuus- ja kehitysvastaava Henna Knuutila Resteristä.

Kuluttajan entinen lempivaate voi tulevaisuudessa olla esimerkiksi osa amerikkalaisen vaatevalmistajan Patagonian mallistoa. Tuomas Alijoen mukaan kotitalouksien poistotekstiilien kuituja päätyy nimittäin esimerkiksi Infinited Fiber Companyn käyttöön, ja espoolaisyritys puolestaan tekee yhteistyötä Patagonian kanssa.

Laitos pystyy käsittelemään noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätteestä. Materiaalia tulee 10 jätelaitoksen alueelta, muun muassa pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta.

Tämä on vasta alkua, sillä nyt avatussa pilottilaitoksessa etsitään parhaita ratkaisuja. Paimiosta saadut opit hyödynnetään, kun LSJH rakennuttaa täysimittaisen poistotekstiilien kierrätyslaitoksen Turkuun. Sinne tuodaan tulevaisuudessa koko Suomen kotitalouksien poistotekstiili.

Parhaillaan Paimiossa pyritään selvittämään, mihin kaikkeen kuidusta on ja etsimään jatkojalostajia. Tuotantoa säädetään asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Me saamme täällä avattua noin kaikki materiaalit. Se ei ole ongelma. Mutta mitkä niistä kuiduista kelpaavat eteenpäin? Sitten kun tiedämme sen, saamme kumppaneille kerrottua, että nämä materiaalit kelpaavat kierrätykseen ja nämä eivät. Eli jos teette näistä työvaatteita niin tehkää niistä pirun pitkäikäisiä ja kiertotalouden mukaan huollettavia, koska ne eivät käy kierrätykseen, sanoi Henna Knuutila Resteristä.

Hänen mukaansa suurin kysyntä on tällä hetkellä polyesteri-puuvillalle.

Ennen kuin kotitalouksien tai yritysten poistotekstiilit päätyvät paimiolaiskoneen rouskuteltavaksi, on tapahtunut jo paljon.

Ensin kukin jätelaitos esilajittelee tekstiilit omissa tiloissaan, minkä jälkeen LSJH jatkolajittelee ne käsin Turussa.

– Ihan kuitutasolla katsomme, mitä materiaaleja tekstiileissä on, Tuomas Alijoki kertoi.

Materiaalien tunnistus tarvitaan, sillä pesulaput eivät kerro tuotteeseen käytetystä materiaalista kovin luotettavasti tai ne on voitu leikata pois. Ihmislajittelijoiden apuna on optinen tunnistin.

– Meillä on myös todella ammattitaitoiset lajittelijat, jotka näppituntumalla osaavat tunnistaa tekstiilit toisistaan.

Alijoen mukaan keräyslaatikoihin tulleesta materiaalista kuiduksi kelpaa noin kaksi kolmasosaa. Hän korosti, että poistotekstiilien keräykseen toivotaan vain loppuun käytettyjä tekstiileitä.

– Poistotekstiilin mukana on edelleen paljon sellaista, mikä kelpaa sellaisenaan käyttöön. Meillä on Turussa poistotekstiilien myymälä. Myymme siellä pois ne vaatteet, jotka lajittelussa huomaamme vielä käyttökelpoisiksi.

Laitos

Tekstiilien kierrätystä

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja muut Suomen jätelaitokset luovat yhdessä poistotekstiilin valtakunnallista keräysverkostoa. Tänä vuonna keräyksen piirissä on jo 10 jätelaitosta, joiden alueella asuu 3,2 miljoonaa suomalaista.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on kerännyt ja lajitellut asukkaiden poistotekstiiliä vuodesta 2015 ja selvittänyt kierrätyksen ja jalostuksen mahdollisuuksia pian 10 vuoden ajan.

Jätelain mukaan kuntien on aloitettava poistotekstiilin erilliskeräys vuonna 2023. Poistotekstiilillä tarkoitetaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa kelpaamatonta tekstiilijätettä.

LSJH:n on tarkoitus avata Turun seudulle tekstiilien kierrätyslaitos, joka käsittelee koko Suomen tekstiilijätteen.

Nyt avattu Paimion poistotekstiilien kiertotalouslaitos on pilottihanke, jolla haetaan kokemusta ja näkemystä täysimittaista laitosta varten.

Paimion laitoksessa pyörii kaksi linjastoa. Yhdellä Rester Oy tuottaa uudelleen käytettävää kuitua yritysten poistotekstiileistä, toisella LSJH jalostaa kierrätyskuitua Suomen kotitalouksien poistotekstiileistä.

Paimion poistotekstiilien kiertotalouslaitoksen on rakennuttanut Rester Oy ja LSJH on tiloissa vuokralla.

Lähde: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Kiertotalous

Ministeri: Tekstiilien kierrätys huolettaa suomalaisia

Uusi laitos on ratkaiseva palanen tekstiilin kiertotaloutta, sanoi ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) avajaispuheessaan.

Hän totesi, että tekstiiliteollisuus käyttää pääosin neitseellisiä materiaaleja, joista jopa 60 prosenttia on öljypohjaisia. Myös luonnonkuidun, kuten puuvillan, vaikutukset vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle ovat merkittävät.

– Tekstiilisektorin haitallisia vaikutuksia lisää myös ylikulutus ja niin sanottu pikamuoti. Kertakäyttökulutusta on jo pitkään pahentanut se, että suurin osa tekstiilijätteestä päätyy jätteenpolttoon ja arvokkaat materiaalit jäävät hyödyntämättä.

Hän siteerasi tuoretta Tekstiilivirrat Suomessa -raporttia, jonka mukaan poistotekstiileitä kertyy Suomessa vuosittain 86 000 tonnia.

– Yksi tyypillisimmistä saamistani kansalaisviesteistä on huoli tekstiilien kierrätysmahdollisuuksista ja niiden puutteista, Mikkonen kertoi.

Toimitusjohtaja Outi Laukko Rester Oy:stä sanoi, että nyt eletään tekstiiliteollisuuden suurinta murrosta sitten teollistumisen aikakauden ajan.

– Tämä on tärkeää tiedostaa. Olemme tekemässä systeemistä muutosta.

– Enää ei ole kompromissien aika. Meillä ei ole enää oikotietä. Meidän on välttämätöntä saada tekstiilit säilymään raaka-aineena kierrossa, Laukko sanoi.

Pilottilaitos poistotekstiileille voisi valmistua Lounais-Suomeen jo ensi vuonna

Poistotekstiileistä tehtiin kuitukankaita ja akustiikkapaneeleita – "Jopa 120 miljoonan euron potentiaali Suomessa"

Tämän jätteen lajittelu on edelleen vaikeinta, cd-levy putosi nyt 10 eniten haetun listalta – Pk-seudun asukkaat ovat hakeneet jätteen lajitteluoppaasta tänä vuonna apua jo lähes 500 000 kertaa

Tulevaisuuden vaate tulee metsästä tai paperinkeräyksestä – selluloosapohjaiset muuntokuidut korvaavat yhä useammin puuvillan

Etusivulla nyt

Luetuimmat