Seinäjoki on kokoluokkansa palloilupääkaupunki, mutta mikä kunta lunastaa koko Suomen palloilupääkaupungin tittelin?

Pääsarjajoukkueet ja niiden menestys suhteutettuna väkilukuun nostavat Seinäjoen keskisuurten kaupunkien ykköseksi ja koko maan neljänneksi kovimmaksi palloilukaupungiksi.

Suomen palloilupääkaupunki on arvonimi, jota monessa kaupungissa on yritetty viime vuosina omia.

Urheiluseurat ovat liittäneet kyseistä aihetunnistetta omiin julkaisuihinsa ainakin Loimaalla ja Tampereella. Ehdotettu on myös Kuopiota, Jyväskylää ja Seinäjokea. Enää ei tarvitse arvailla, sillä Kymen Sanomat selvitti Suomen palloilupääkaupungin.

Helsingistä tulee peräti 20 pääsarjaseuraa, mutta menestysvertailu kaventaa eron muihin ja väkilukusuhteutus pudottaa pääkaupungin piikkipaikalta. Vertailuluku on saatu laskemalla kaupunkien seurat 15 seuratuimmassa palloilusarjassa, huomioimalla menestys viimeisen viiden vuoden aikana, painottamalla suurimpia lajeja ja suhteuttamalla lopuksi asukaslukuun. Juniorityö ja yleisömäärät on jätetty kaavan ulkopuolelle. Katsojalukujen erilaisista mittaustavoista johtuen tulokset eivät ole täysin luotettavia.

Epätieteellinen tutkimus ei tietenkään ole absoluuttinen totuus. Erilaisilla painotuksilla esimerkiksi 3 000 asukkaan Vimpeli olisi voinut olla listan kärjessä.

Pienistä paikkakunnista kärjessä loistavat eteläpohjalaiset, Kauhajoki koripallo- ja Vimpeli pesäpallomestaruuksineen. Kärpässarjan yllättäjä on kuitenkin 15 000 asukkaan Loimaa, josta ponnistaa peräti kolme eri lajien pääsarjajoukkuetta.

Seinäjoki nousee vertailussa keskikokoisten kuntien kärkeen ja koko listan neljänneksi, päihittäen monta suurempaa kaupunkia. Seinäjoelta tulee peräti seitsemän pääsarjaseuraa kuuteen eri sarjaan.

Todella hieno uutinen. Ja hienoa, että tällainen titteli annetaan meille ulkopuolelta, toisesta maakunnasta. On pito- ja vetovoimatekijä, että kaupunkimme tunnetaan urheilu- ja liikuntapanostuksistaan.

Viime vuosien verrattain vähäinen menestyminen pudottaa eteläpohjalaiset niukasti mitaleilta, mutta Seinäjoen näkyminen listan kärjessä on merkittävä imagotekijä.

– Tämä on todella hieno ja positiivinen huomionosoitus kaupungille. Iso kiitos kuuluu seuroille – siellä on intohimoisia ja lajilleen vihkiytyneitä ihmisiä, sanoo liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä Seinäjoen kaupungilta.

Keskisuurten kaupunkien palloilupääkaupunkititteli on hyödyntämisen arvoinen asia ja yhdenlainen osoitus tehtyjen liikuntapaikkainvestointien merkityksestä.

– Todella hieno uutinen. Ja hienoa, että tällainen titteli annetaan meille ulkopuolelta, toisesta maakunnasta. On pito- ja vetovoimatekijä, että kaupunkimme tunnetaan urheilu- ja liikuntapanostuksistaan, summaa kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.

Kaupunki tekee osansa, mutta kaiken takana ovat seurat ja niiden talkootyö.

Todella hieno uutinen. Ja hienoa, että tällainen titteli annetaan meille ulkopuolelta, toisesta maakunnasta. On pito- ja vetovoimatekijä, että kaupunkimme tunnetaan urheilu- ja liikuntapanostuksistaan.

– Me pyrimme olemaan sekä ruohonjuuritason- että huippu-urheilun mahdollistaja, mutta upeimmatkaan puitteet eivät riitä, jollei seuroista löydy paloa tekemiseen, Mäkelä huomauttaa.

Seurojen tuoma näkyvyys on kaupungille iso juttu. Ulkopuolisin silmin Seinäjoki nähdään vahvasti urheilu- ja tapahtumakaupunkina.

– Tätä mielikuvaa hyödynnetään myös kaupungin markkinoinnissa yhä enemmän. Kaupungin peruspalveluiden ohessa tekemät isot panostukset liikunta- ja urheilutoimintaan tukevat muuttovoittoa, arvioi Mäkelä.

Seinäjoella on pitkäjänteisesti toteutettu liikuntapalveluiden strategiaa, joka ollaan juuri päivittämässä osana kaupunkistrategiaa.

– Suunnittelun pitkäjänteisyys mahdollistaa sen, että kunnallisten peruspalveluiden järjestämisen ohessa meillä on aina pystytty investoimaan liikuntapaikkoihin, selvittää Mäkelä.

Seinäjoen menestyksen takana on yhteistyö urheiluseurojen, kaupungin ja yksityisten urheilupaikkarakentamisen toimijoiden kesken. Menestykseen ei vie jonkin yksittäinen tekijä, vaan panoksia on laitettava koko ketjuun, juniorityöstä huipulle.

– Yksityinen sektori tekee valtavasti liikuntapaikkarakentamista Seinäjoella ja yksityisten toimijoiden panostus on tärkeä lisä kaupungin rajallisten resurssien ohella, korostaa Kiiskilä.

Myös eri lajien välillä nähdään Seinäjoella entistä selvemmin se synergiaetu, minkä menestys lajista riippumatta tuo koko urheilun kentälle.

– Tämä on tärkeää liikuntapalveluiden kehittämisessä. SJK:n viikonloppuna saavuttama jalkapallon Veikkausliigan pronssimitali on juhlinnan paikka koko kaupungille, siitä onnittelut joukkueelle ja taustatoimijoille, Mäkelä sanoo.

– Kaikkiaan Seinäjoella on kannustava henki urheilutoiminnan kehittämiseen, Kiiskilä toteaa.

Yli sadantuhannen asukkaan kaupungeista Kuopiolla on seitsemän pääsarjajoukkuetta yhtä monessa eri pääsarjassa ja edustus kahdessa suurimmassa eli jääkiekon ja jalkapallon pääsarjoissa. Mitaleita on sadellut viime vuosina 12 kappaletta, viidessä eri sarjassa.

– Täällä on hyvät olosuhteet, joissa kaupunki auttaa. Menestymisen kulttuuri on jo pitkältä ajalta iso. Yleisö käy katsomassa ja arvostaa palloilua, jääkiekkoseura KalPan urheilujohtaja Anssi Laine kertoo.

Kuopio yltääkin listalla kakkoseksi. Suomen palloilupääkaupunki on kuitenkin selvällä erolla Tampere.

– Täällä on älyttömän upeat seurat, joissa tehdään hyvää työtä. Ja myös paljon yhteistyötä nykyään. Monissa seuroissa toimii hyvin ammattimaisuuden ja vapaaehtoistyön yhdistelmä, kertoo Varalan valmennuskeskuksen ja Tampereen Urheiluakatemian johtaja Hannele Hiilloskorpi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat