Mikä avuksi, kun korona jyllää edelleen, vaikka rokotuskattavuus on jo 80 prosenttia? – THL:n Mika Salminen ja HUSin Asko Järvinen vastaavat

Suomessa saavutettiin viime viikolla kohdeväestön 80 prosentin rokotuskattavuus ja edelleen koronavirustilanne vaatii jatkuvaa seurantaa sekä taudin leviämistä estäviä toimia.

Näin tilannetta arvioivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sekä HUSin infektioylilääkäri Asko Järvinen.

He painottavat, että edelleen riittää huolta tartuntamäärien kehityksestä ja sairaalahoidon kapasiteetin riittävyydestä hoitaa sairaita.

Jos joku toivoikin, että 80 prosentin rokotuskattavuuden täyttymisestä seuraisi koronaviruksen aiheuttamat uhkakuvat pirstova normaali aika, niin näin ei käynyt, Järvinen ja Salminen tietävät.

Vaikka 80 prosentin kattavuus ei ratkaissut ongelmia, niin joka tapauksessa rokotuskattavuuden parantaminen on tärkeä keino koronatilanteen parantamiseksi, he painottavat.

– Rokotuksilla voidaan saavuttaa tilanne, jossa mahdollisimman moni on suojassa vakavammalta taudilta ja sen aiheuttama kuolleisuus saadaan matalaksi, Mika Salminen sanoo.

Lähes jokainen rokottamaton aikuinen saa tartunnan.

Mika Salminen

– Mitä korkeampi rokotuskattavuus on, sen parempi tilanne on.

Rokotettavia on edelleen paljon, Järvinen huomauttaa.

– Rokotteista saatava hyöty on todistettu, Järvinen lisää.

– Kahden rokoteannoksen suoja on edelleen hyvä, se antaa 95-prosenttisen suojan sairaalahoitoon joutumiselta.

Rokottamattomien suomalaisten tilanne onkin erityisen riskialtis, Salminen painottaa.

– Varmaa on se, että lähes jokainen rokottamaton aikuinen saa tartunnan joko tänä vuonna tai sitten tulevina vuosina, ellei nyt aivan täysin eristäydy muista.

Infektioylilääkäri Asko Järvinen korostaa, että taudin hoitaminen vaatii paljon voimia.

– Näemme taudin aiheuttamat ongelmat, väestön pienet sairastumisosuudet johtavat isoon tehohoidon kuormitukseen.

– Tehohoidon turvaamiseksi on yritettävä rajoittaa taudin etenemistä.

Mitä sitten nyt pitäisi tehdä, muuta kuin lisätä rokotuskattavuutta, Mika Salminen?

– Talven yli olisi hyvä yrittää päästä mahdollisimman laajan koronapassin käytön avulla, jotta terveydenhuolto ei ylikuormitu.

Voisiko kolmannen rokoteannoksen laaja käyttöönotto ratkaista jotain?

– Kolmansilla annoksilla voitaneen saavuttaa väliaikaista helpotusta, mutta emme tiedä, miten pitkään vaikutus kestää. Se (kolmas annos) ei ratkaise rokottamattomien riskien hallintaa, Salminen vastaa.

Joka tapauksessa rokotteet eivät pysäytä koronaviruksen kiertoa täysin, Salminen sanoo.

Salmisen tavoin Järvinen näkee, että koronavirustauti jää pysyväksi osaksi hengitystieinfektioiden kirjoa Suomessakin.

– Tämän takia tullaan tarvitsemaan sairaalahoitoa ja tiettyä kapasiteettia sen hoitamiseksi, Järvinen sanoo.

Korona on tullut jäädäkseen, mutta sen kanssa on todennäköisesti helpompi elää tulevaisuudessa, Mika Salminen pohtii.

– Vuosi vuodelta tilanne varmaan helpottaa, kun moni rokotuksen saanut kohtaa viruksen ilman vakavaa tautia ja saa sitä kautta vahvemman immuniteetin eli suojan.

Meidän on opittava elämään taudin kanssa, Järvinen täydentää.

Koronaviruksen aiheuttaman uhan taso on jatkossakin myös yksilöllistä.

– On yksilökohtaisia vaihteluita siinä, miten voimakas on koronataudin uhka, Järvinen vahvistaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat