Seinäjoki toteuttaa lähidemokratiaa kuntapäätöksenteossa

Asukasbudjetti on Seinäjoen kaupungin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia ja asukkaille mahdollisuus vaikuttaa suoraa verovarojen käyttöön.

Seinäjoen kaupunki on Helsingin ja useiden muiden kasvavien kaupunkien tapaan lähtenyt toteuttamaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksien kehittämistä asukasbudjetin muodossa.

– Osallistuva budjetointi on ideana jo vuosikymmeniä vanha, mutta sen käytön laajentaminen on mahdollistunut nyt tekniikan kehittymisen myötä. Kun äänestys voidaan tehdä vahvan tunnistautumisen kautta ja näin rajata se kaupungin asukkaille, demokratia toteutuu aidosti ja toivotusti, selvittää vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila Seinäjoen kaupungilta.

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon.

– Osallistuvan budjetoinnin taustalla on ajatus suorasta ja osallistuvasta demokratiasta, jossa asukkaat päättävät, miten kaupungin käytössä olevia julkisia varoja käytetään. Seinäjoen kaupunginvaltuusto päätti osallistuvan budjetoinnin toteuttamisesta ja 40 000 euron määrärahan suuruudesta vuodelle 2021. Osallistuvan budjetoinnin toteutuksen tärkeimmät linjaukset on tehnyt kaupungin viranhaltijoista muodostuva työryhmä, Mattila kertoo.

Seinäjoen kaupunki kokeili nyt rahapottijaon mallia, jossa aiemmin toteutetun asukaskyselyn kautta kerättyjen ideoiden pohjalta kaupunginjohtajan asettama poikkihallinnollinen työryhmä laati äänestyskohteiden teemapakettien listan, joista asukkaat sitten äänestivät.

– Äänestyksen konkreettinen tulos päästään näkemään nopeasti, sillä hyväksytyt hankkeet toteutetaan tämän ja ensi vuoden kuluessa. Niiden etenemisestä tilauksesta tuotantoon ja rakentamiseen tiedotetaan myös avoimesti. Läpimenneiden projektien toteutusta voi seurata meidan.seinajoki.fi -sivustolla, Mattila kertoo.

Esimerkiksi toive liittää jokirannan kaunis alue selkeämmin osaksi keskustaa toteutuu nyt Liikennepuistona tunnetun Fiilis-puiston kehittämisenä.

– Liikennepuisto on valmiiksi toimintoja sisältävä ihmisille tuttu alue, joten sen kehittäminen on järkevää.

Loka-marraskuussa toteutettu äänestys kävi vilkkaana, ääniä tuli 745 kappaletta. Äänestäjistä 71% oli naisia ja 29% miehiä.

– Naiset ovat ylipäänsä keskimäärin aktiivisempia kyselyiden vastaajina. Jatkossa toki täytyy miettiä, kohdentuuko viestimme kattavasti kaikille, jotta myös miesten aktiivisuuttaa saadaan lisättyä, Mattila pohtii.

Keskimäärin asukkaat äänestivät 30 000 euron edestä ja valitsivat 3,6 projektia. Projekteista runkolukittavat pyörätelineet ja katukoriskenttä jäivät tasatulokseen. Työryhmä teki päätöksen, että tällä kertaa ei heitetä arpaa, vaan toteutetaan molemmat projektit. Beach Volley -kentät jäävät toteutuksesta ulkopuolelle.

– Olemme erittäin tyytyväisiä Seinäjoen ensimmäisen asukasbudjetin äänestysaktiivisuuteen ja siihen, että asukasbudjetti sai innostuneen vastaanoton. Kuntalaisten toiveet ovat hyvin samansuuntaisia kuin muissakin kaupungeissa.

Erityiskiitoksen äänestysaktiivisuudesta saavat Seinäjoen Lyseo ja Nurmon yläaste. Äänestyksestä oltiin kouluille suoraa yhteydessä.

– Halusimme viedä lähidemokratiaa konkreettisesti yläkoululaisille. Näen, että asukasbudjetti on nuorille hyvä osallistumisen ja demokraattisen päätöksentekotavan käytännönläheinen kasvatuksen ja oppimisen keino. Toivoimme että saamme nuoret mukaan ja kiinnostumaan kunnallisesta päätöksenteosta, ja heidän äänensä kuuluviin. Ilokseni he olivat innolla mukana, toteaa Mattila.

Seuraava asukasbudjetti on jo suunnitteilla ja toteutetaan vuodenvaihteessa.

– Mallia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tavoite on lisätä asukkaiden ideointimahdollisuutta. Se toteutetaan kaupungin portaalin kautta. Kun ideat on saatu sisään, niistä kehitetään kustannusarvioinnin ja muiden kriteerien näkökulmasta toteutettavissa olevia vaihtoehtoja, joista asukkaat pääsevät taas äänestämään.

Asukasbudjettitoiminnan kehittäminen ei ole pois perinteisestä kunnallisesta päätöksenteosta.

– Tämä on lisä kunnallisen päätöksenteon rinnalla. Esimerkiksi Helsingissä asukasbudjetin kautta suunnataan useita miljoonia verovaroja kaupungin kehittämiseen.

Asukkaiden ääni kuuluu

40 000 euron asukasbudjetin äänet jakautuivat seuraavasti. Tummennetulla on merkitty läpimenneet projektit:

1. Roskakorit, 5000 euroa, 449 ääntä

2. Penkkejä keskustaan, 10 000 euroa, 434 ääntä

3. Fiilispuiston kesäkioski, 10 000 euroa, 424 ääntä

4. Viherpaketti: kukkalaitteita keskustaan, 5000 euroa, 368 ääntä

5. Runkolukittavat pyörätelineet, 5000 euroa, 349 ääntä

6. Katukoriskenttä, 10 000 euroa, 349 ääntä

7. Beach Volley –kentät, 15 000 euroa, 283 ääntä

Etusivulla nyt

Luetuimmat