Tiedätkö biopohjaisen ja biohajoavan pakkauksen eron? Kysely: Bio-alkuiset termit hämmentävät suomalaisia – Tässä vastaus

Suomalaiset kokevat, että biopohjaiset pakkausmateriaalit ovat perinteistä muovia ympäristöystävällisempiä, mutta bio-alkuisten pakkausmerkintöjen erot hämmentävät. Tieto on peräisin K-ryhmän tuoreesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin K-ryhmän omassa asiakasyhteisössä.

Biopohjainen pakkaus ei ole aina biohajoava. Tämä oli kyselytutkimuksessa selvää vain runsaalle kolmannekselle (35 prosenttia). Runsas neljännes (26 prosenttia) oli sitä mieltä, että biopohjainen materiaali on aina biohajoavaa ja loput eivät olleet varmoja.

– Biopohjaisuus, biohajoavuus ja kompostoitavuus sekoittuvat helposti keskenään, vaikka ne eivät ole riippuvaisia toisistaan. Suurimmalle osalle kuluttajista ei vielä ole selvää, että biopohjainen pakkaus ei aina ole biohajoava, sanoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske tiedotteessa.

Biopohjaisia ovat materiaalit, joiden raaka-aineena on käytetty biologista alkuperää olevia, uusiutuvia luonnonvaroja. Nämä voivat olla joko biohajoavia tai eivät. Suomen pakkausyhdistyksen artikkelissa kerrotaan, että esimerkiksi kasvipohjaisesta etanolista pystytään tekemään muovia, joka kierrätetään täysin samoin kuin öljypohjainenkin muovi.

Biohajoavuus tarkoittaa, että materiaali hajoaa luonnollisesti.

Kolmantena terminä kompostointi tarkoittaa ihmisen säätelemää biohajoamista.

– Mikään pakkaus, edes kompostoituva, ei kuulu luontoon. On tärkeää muistaa, että ihan jokainen meistä voi minimoida pakkausten ympäristökuormitusta lajittelemalla oikein – kotitalouksien roskat ovat nimittäin arvokasta raaka-ainetta uusille tuotteille, Jäske muistuttaa tiedotteessa.

Lähes puolet (43 prosenttia) K-ryhmän kyselyyn vastanneista kokee pakkausmateriaalissa tärkeimmäksi asiaksi sen, että pakkaus on helppo lajitella. ´

Suomalaiset pitävät kaikkein ympäristöystävällisimpänä pakkausmateriaalina kyselyn mukaan kartonkia ja paperia (86 prosenttia) ja biopohjaista sekä biohajoavaa muovia (62 prosenttia).

Biopohjainen pakkaus ei kuitenkaan välttämättä ole ympäristöystävällisin vaihtoehto, sanoo Timo Jäske tiedotteessa.

– Pakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuotetta, siksi tuotteen ominaisuudet vaikuttavat olennaisesti pakkausmateriaalin valintaan. Vaikkapa elintarvikkeiden kohdalla oikeanlainen pakkaus suojaa tuotetta niin, että se säilyy ja päätyy syötäväksi asti. Ruokahävikki on pakkausta huomattavasti suurempi ympäristöhaitta – pakkauksen osuus elintarvikkeen ilmastovaikutuksista on vain muutama prosentti.

Biopohjaiset pakkausmateriaalit ovat yleistyneet. Yksi syy tähän on K-ryhmän mukaan juuri kuluttajien odotusten kasvaminen. Lisäksi syitä ovat ympäristösyyt ja lainsäädäntö.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 237 K-ryhmän asiakasta eri puolilta Suomea. Kysely tehtiin K-ryhmän asiakasyhteisössä K-Kylässä syyskuussa 2021.

Muokattu 30.11.2021 kello 13.31: Muutettu ilmaus "hajoaa luonnossa" ilmaisuun "hajoaa luonnollisesti".

Pakkausssanasto

Näin erotat eri bio-merkinnät toisistaan

Biopohjainen: Biopohjainen pakkaus on valmistettu uusiutuvista, eloperäistä alkuperää olevista raaka-aineista. Biopohjaisuus ei ole tae biohajoavuudelle tai kompostoitavuudella.

Biohajoava: Erilaiset mikro-organismit hajottavat biohajoavan materiaalin siten, että siitä syntyy hiilidioksidia (tai metaania), vettä ja biomassaa. Biohajoavuus riippuu kuluneesta ajasta sekä ympäristöstä, joten on tärkeää määritellä aina ne olosuhteet ja aika, jossa materiaalin on määrä biohajota.

Kompostoituva: Kompostoituminen on ihmisen säätelemää biohajoamista, jossa kosteus ja lämpötila asetetaan halutulle tasolle ja jossa hajoaminen tapahtuu tietyn ajan kuluessa.

Lähteet: Suomen Pakkausyhdistys ry, K-ryhmä

Etusivulla nyt

Luetuimmat